Kirkko, yhteiskunta ja jumalanpalvelus ovat muuttuneet melkoisesti sitten viimeisen virsikirjauudistuksen, joka tehtiin 1980-luvulla. Nyt työn alla on virsikirjan lisävihko, joka haluaa vastata muutoshaasteisiin.
– Lisävihkon tarkoitus on ennen kaikkea täydentää nykyistä virsikirjaa sellaisten aihealueiden osalta, jota käytössä olevassa virsikirjassa ei ole vielä huomioitu. Lisävihkossa tartutaan esimerkiksi monikulttuurisuuden teemoihin ja otetaan huomioon myös monikieliset kirkolliset tilaisuudet, kertoo suomenkielisen lisävihkotyöryhmän sihteeri Samuli Koivuranta Kirkkohallituksesta.
– Muutamat kirkkovuoteen ja sen juhla-aikoihin sekä muutenkin vuodenaikoihin liittyvät näkökulmat kaipaavat niin ikään täydennystä. Esillä ovat olleet myös esimerkiksi kummius ja vaikkapa isänpäivä, joista ei kovin selkeästi virsiä ole tarjolla. Myös uudentyyppisiä sävelmiä etsitään, Koivuranta jatkaa.
Lönnrotin kädenjälki näkyy yli sadassa virressä
Kalevalanpäivän kunniaksi on syytä muistaa, että Elias Lönnrot oli paitsi Kalevalan kokoaja myös eräänlainen suomenkielisen hengellisen virsirunouden isä.
– Lönnrot on sanoittanut tai suomentanut joko kokonaan tai osittain 54 nykyisen suomenkielisen virsikirjamme virsistä ja lisäksi ollut uudistamassa 65 virttä. Eli yli sadassa tämän päivän virsikirjan virressä hänellä on ollut jollain tavoin näppinsä pelissä, Samuli Koivuranta mainitsee.
Lönnrot oli tekemässä nk. ”Vanhan virsikirjan” (1701) jälkeistä ensimmäistä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaa.
– Hänen osuutensa tuossa vaiheessa oli valtava, sillä hänen työnsä myötä virsikirjan kotimaisuusaste nousi merkittävästi.
Kenellä tahansa pöytälaatikkorunoilijalla tai –säveltäjällä on nyt mahdollisuus kulkea Lönnrotin jalanjäljissä ja tarjota uusia virsiä lisävihkoon. Lisävihkohankkeella on oma sähköpostiosoitteensa virsi.psalm@evl.fi, johon ehdotuksia voi lähettää. Kirjepostilla materiaali osoitetaan Kirkkohallitukseen työryhmien sihteereille Samuli Koivurannalle (suomenkielinen) ja Anders Forsmanille (ruotsinkielinen).
– Ehdotonta takarajaa materiaalin lähettämiselle ei ole vielä päätetty, mutta käytännössä vuoden 2014 alkupuolella materiaalin pitäisi olla aika lailla kasassa, Koivuranta toteaa.
Työryhmän saatua työskentelynsä päätökseen lisävihko etenee kirkkohallituksen kautta kirkolliskokouksen käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Aikaisintaan valmis painotuote on olemassa vuoden 2016 lopulla.
Samuli Koivurannalle virsien merkitys kytkeytyy yhdessä veisaamiseen.
– Virren tekee arvokkaaksi se, että sitä lauletaan nimenomaan yhdessä jumalanpalveluksessa, rukoushetkissä tai perheen keskellä. Esimerkiksi Ystävä sä lapsien –virsi on painunut syvälle sisimpääni, kun olen sitä joka ilta laulanut omien lasteni kanssa jo yli 13 vuotta.