Amisreformin mahdollisuudet rohkeasti käyttöön

Reformi kehittää kirkon työelämäyhteistyötä. Kuva: rawpixel.com, Unsplash

Toisen asteen ammatillinen koulutus uudistui vuoden alusta lähtien voimaan tulleen uuden lainsäädännön myötä. Uudistus koskee ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Sen onnistunut toteuttaminen edellyttää sitoutumista koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden lisäksi myös työelämältä.

”Ammatillisen koulutuksen uudistus saattaa kuulostaa vallankumoukselliselta muutokselta. Mitään todella uutta ja radikaalia ei kuitenkaan ole tapahtumassa”, kertoo kehityspäällikkö Jorma Kallio Seurakuntaopistosta. ”Yhteistyö opiskelijan, koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kesken tulee vahvistumaan ja syventymään.”

Myös Turun kristillisen opiston pedagogisen rehtorin Juha Kaivolan mukaan reformin tuomat muutokset ovat pienempiä kuin julkisuudessa välillä tunnutaan puhuttavan. ”Työelämän osaa helpottaa se, että nuorilla ja aikuisilla ei ole enää erillistä tutkinnon suorittamistapaa.”

”Muutos on mahdollisuus seurakuntatyönantajille ja se kannattaa hyödyntää”, arvioi neuvottelupäällikkö Oili Marttila Kirkon työmarkkinalaitoksesta. ”Sen myötä kyetään reagoimaan nopeasti työelämän osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin tarpeisiin.”

Yhteistyö jatkuu

”Yhteistyötä ammattioppilaitosten ja seurakuntien kesken on ollut ennenkin ja seurakunnille tutut koulutuksen järjestäjät ovat kiinnostuneita sitä seurakuntien kanssa myös jatkossa kehittämään”, uskoo Marttila. ”Tärkeää olisi nyt pyrkiä uudistamaan toimintatapoja yhdessä.” Kallion mukaan yhteistyö seurakuntien ja oppilaitosten välillä on toiminut kiitettävän hyvin. ”Seurakunnat ovat hyvin mieltäneet oman tehtävänsä opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksessa ja aidosti huomanneet, ettei työssäoppiminen ole ollut ”rasite”. ”

Kallion mukaan ehkä paras palaute seurakuntatyönantajilta on ollut, että työssäoppiminen on toiminut erittäin hyvin uusia työntekijöitä rekrytoitaessa.

Vaikka Kallio kiittelee seurakuntien ja oppilaitosten yhteistyötä, on siinä hänen mukaansa aina myös kehitettävää. Hänen toiveenaan olisi saada oppilaitosten ja seurakuntatyönantajien välille syntymään moniammatillista koulutuksen kehittämiseen keskittynyttä yhteistyötä, joka nousisi paikallisista tarpeista.

Juha Kaivola puolestaan kuvailee edustamansa opinahjon yhteistyötä Turun arkkihiippakunnan seurakuntien kanssa tiiviiksi ja toimivaksi. ”Yhteistyö on koskenut sekä työssäoppimista että laajemmin koulutuksen kehittämistyötä”, hän kertoo.

Uudistus vaikuttaa muun muassa suntioiden koulutukseen.

Lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja henkilökohtaisuutta

Ainakin yhden suuren muutoksen reformi tuo kuitenkin mukanaan – se lisää ja monipuolistaa työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. ”Myös seurakunnat voisivat avata rohkeasti oviaan amisopiskelijoille”, kannustaa Oili Marttila. ”Se olisi yhteiskuntavastuullista toimintaa, mutta myös mahdollisuus seurakunnan toiminnan kehittämisen kannalta. Ainakin opiskelijajoukko on monipuolinen perusasteen päättäneistä nuorista yli parikymppisiin ammatinvaihtajiin ja paljon muita siltä väliltä. Sitä paitsi kirkossa tehtävä työkin pitää sisällään monenlaista.” Marttila muistuttaa, että ammatillista koulutusta on mahdollista hyödyntää oman henkilöstönkin koulutuksessa.

Entistä tärkeämpää on, ettei mitään opiskella turhaan. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Opiskelijoiden koulutus työpaikalla suunnitellaan osana henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. ”Sen suunnittelun laadinnassa työpaikka on keskeisesti mukana”, tarkentaa Jorma Kallio. ”Myös uudistuva sopimusprosessi tukee tätä.”

Työssäoppimissopimukset muuttuvat reformin myötä koulutussopimuksiksi. ”Oppisopimukset ovat tuttuja. Uutta on, että niitä voidaan joustavasti yhdistää. ” Uudet sopimukset selkeyttävät opiskelijan, koulutuksen järjestäjän ja työpaikan rooleja opiskelijan oppimisen prosessissa.

Keskeisiä muutoksia:

• Joustavuus lisääntyy – mahdollista suorittaa koko tutkinto tai tutkinnon osia
• Työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyy
• Koulutus työpaikalla suunnitellaan osana henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS), joka laaditaan kaikille opiskelijoille
• Ohjaaminen uudistuu
• Koulutussopimus ja oppisopimus ovat vastedes yhtäläiset vaihtoehdot
• Työnantajalle ei koulutuskorvausta, kun käytössä koulutussopimus
• Tutkinnot uudistuvat – seurakunnille tutut tutkinnot osaksi laajempaa kokonaisuutta
• Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa osaaminen osoitetaan näytöissä

Lue lisää uudistuksesta
Muutos pähkinänkuoressa työelämän näkökulmasta Sakastissa

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *