Kirkon työelämää brändäämään

”Työelämä pitäisi brändätä. Tarvitaan työelämän joutsenmerkki, joka kertoo, että tässä työpaikassa tavoitellaan Euroopan parasta työelämää.”

Tämä on lainaus työministeri Jari Lindströmin SuomiAreenalla 10.7.2017 esittämästä näkemyksestä, jolla hän omalta osaltaan otti kantaa SuomiAreenan Muutosterassilla esitettyihin ideoihin, siitä mitä pitäisi tehdä, jotta suomalainen työelämä olisi Euroopan paras. Hyvin samanlaiseen, joskin eri sanoin muotoiltuun ratkaisuun, oli saman päivän aikana päätynyt joukko työelämäasiantuntijoita, kun he arvioivat Ratkaisupajassaan Muutosterassilla esitettyjä ideoita ja muutostoiveita. Heidän näkemyksensä oli, että suomalainen työelämä tarvitsee kehittyäkseen mittareita, joihin voidaan sitoutua korkealla tasolla.

Brändäyksen ensiaskeleita kirkon sektorilla

Kirkon työelämä 2020 -ohjelman (Kirteko) toimintana jaettiin toukokuussa ensimmäistä kertaa KirTEKO 2017 -palkinto. Ohjelman ja palkinnon tavoite on innostaa ja kannustaa kirkon työpaikkoja toiminnan ja työelämän laadun kehittämiseen. Kilpailuun osallistui 10 seurakuntaa ja seurakuntayhtymää 11 hakemuksella. Ne sisälsivät erilaisia ja myös eri kokoisia kehittämistarinoita, toiminnan tuloksellisuutta ja työelämän laatua kehittäviä tekoja. Ne julkaistaan myös Kirkonkellossa blogiteksteinä. Kilpailun konseptin mukaan kolme parasta palkittiin.

Kilpailuhakemuksia olisi voinut olla paljon enemmän, kun otetaan huomioon Kirkon työmarkkinalaitoksen tämänvuotisen Ajankohtaiskyselyn tulokset. Sen mukaan 25 prosentissa seurakuntatalouksista oli käynnissä tuottavuuden tai tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantamiseen tähtäävää kehittämistä, ja 20 prosentissa seurakuntatalouksista valmisteltiin asiaa. Herää kysymys, olemmeko kirkossa liian vaatimattomia esittelemään tekemisiämme toisillemme. Miten voisimme terveellä tavalla tuoda esiin, että ollaan ihan hyviä? Samaa kyseltiin myös Muutosterassin Ratkaisupajassa yleisemmin suomalaisen työelämän osalta.

Askelmerkkejä tulevaan

KirTEKO-palkinto on ollut tarkoitus jakaa joka toinen vuosi. Nyt on hyvä ajankohta arvioida palkitsemisprosessin ensiaskeleita ja tarvittaessa myös muokata palkintoa. Muokkauksessa korostaisin palkinnon merkitystä kehittämiseen innostajana ja myös kannustimena kehittää työn tuloksellisuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti. Hyvä olisi myös, ettei työpaikkoja pakotettaisi kilpailemaan keskenään vaan pikemminkin itsensä kanssa. Lisäksi huomioisin tarpeen edistää yhteistyötä ja kokemusta onnistumisesta.

KirTEKO-palkinnosta kirkon työelämän joutsenmerkki

Työministerin esitys työelämän joutsenmerkistä tarjoaa minusta oivallisen idean KirTEKO-palkinnon muotoiluun. Muuhun suomalaiseen työelämään tällaisen kirkon työelämän joutsenmerkin voisi liittää hyödyntämällä palkinnon kriteereissä kansallisen työelämän kehittämisstrategian neljää kategoriaa: innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima, ja siihen liittyvää kehittämispolkutestiä. Näin olisimme osaltamme mukana rakentamassa Euroopan parasta työelämää, sitä, mitä myös kansallisessa Työelämä 2020 -hankkeessa tavoitellaan.

Muutosterassin Ratkaisupajassa peräänkuulutettiin rohkeutta uudelleen ajatteluun. Nyt sitä tarvitaan KirTEKO-kilpailun osalta. Haluan uskoa, että rohkeutta löytyy. Tärkeää on, että otamme tulevat askeleet Suomen satavuotisjuhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä!

SuomiAreenan Muutosterassin työelämän tulevaisuus -teeman satoa
Ministeri Lindström ja piispa Luoma SuomiAreenalla: Relaa ja innostu työelämästä

Oili Marttila
neuvottelupäällikkö, kirkon pääsopijaosapuolten työelämäryhmän puheenjohtaja
Kirkon työmarkkinalaitos

 

 

Porin SuomiAreenalla toteutettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomi100-hankkeen Muutosterassi. Siellä jokainen sai istuttaa muutostoiveen siitä, kuinka Suomesta saataisiin entistäkin parempi maa. Avajaispäivänä keskityttiin kyselemään työelämän tulevaisuuteen liittyviä toiveita ja ideoita. Niitä käsiteltiin asiantuntijoiden Ratkaisupajassa eli pyöreän pöydän keskustelussa. Kysymyksenä Ratkaisupajassa oli, miten suomalaisesta työelämästä saataisiin Euroopan paras.

Ratkaisupajassa olivat keskustelemassa Espoon piispa Tapio Luoman puheenjohdolla johtava asiantuntija Tuomo Alasoini (Tekes), johtaja Antti Palola (STTK), johtaja Veli-Matti Lamppu (Suomen Yrittäjät) sekä työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala (Kirkon työmarkkinalaitos). Päivän satoa pohtivat vielä Key note -keskustelussa ministeri Jari Lindström ja Espoon piispa Tapio Luoma, joita haastatteli pastori Kaisa Kariranta.

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *