Kohtaamisen kirkko toimii strategisena asiakirjana suunnannäyttäjänä koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkolle vuoteen 2020 saakka. Strategia korostaa kirkkoa kohtaamisen yhteisönä. Se toimii myös paikallisseurakuntien ja srk-yhtymien omien strategioiden tukena.
Strategia tuo esille eri-ikäisten seurakuntalaisten osallisuuden ja huomioonottamisen. Mitä se tarkoittaa lasten ja nuorten kannalta?
Kohtaamisen kirkon visiona on, että vuonna 2020:
- Seurakunnan jäsen kokee uskon Jumalaan voimavarana, ja yhä useampi pitää yhteyttä kirkkoon merkittävänä.
- Seurakunta on luottamuksen yhteisö, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen, ja kirkon sanoma kuuluu ja vaikuttaa kaikkialla.
Seurakuntalaisuudella ei ole ikärajaa, vaan myös lapset ja nuoret ja heidän näkökulmansa otetaan todesta strategiatyössä. Kohtaamisen kirkko -mietinnössä on hyviä kysymyksiä tämän näkökulman tarkastelemiseen.
Kysymyksiä pohtiessa tehdään samalla lapsivaikutusten arviointia, joka on sekä kirkkojärjestyksen velvoite että myös strategiatyön apuväline ja tuki.
Strategian tavoitteet lasten näkökulmasta
Kohtaamisen kirkko nostaa esiin neljä tavoitetta, joista jokaista voidaan tarkastella vielä tarkemmin lasten ja nuorten näkökulmasta lavaa toteuttaen.
1. Nostamme sanoman esiin
- Puhumme Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä rohkeasti ja ymmärrettävästi kaikkialla.
- Hengellinen elämä seurakunnissa on monipuolista ja vastaa ihmisten tarpeisiin.
- Jumalanpalvelukset ovat vieraanvaraisia, saavutettavia ja sopivia kaiken ikäisille. Seurakuntalaiset osallistuvat niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
- Tavoittaaksemme jokaisen välitämme sanomaa ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti myös uusilla viestimillä.
- Tuemme kristillistä kasvua kaikissa elämänvaiheissa. Kaikki seurakunnan jäsenten lapset kastetaan.
Lasten ja nuorten näkökulma:
- Miten sanomamme tavoittaa lapset ja nuoret?
- Mitä viestimiä lapset ja nuoret käyttävät mieluiten? Kysytään heiltä!
- Miten sanoma sanoitetaan lapsille ja nuorille ymmärrettävästi?
- Voivatko lapset ja nuoret itse olla sanoman viestijöinä! Minkälainen on heidän oma sanoituksensa seurakunnasta, uskosta, elämästä ..?
- Millä tavalla olemme yhteydessä / otamme yhteyttä perheisiin, joiden lapsia ei ole vielä kastettu? Miten madallamme kynnystä tuoda lapsi kastettavaksi?
2. Kohtaaminen koskettaa
- Yhteydessä seurakuntaan ihminen kohtaa Jumalan ja lähimmäisen sekä oman elämänsä todellisuuden.
- Vuorovaikutukselle luodaan tilaa. Kirkko toimii siellä, missä ihmiset elävät ja liikkuvat.
- Kuljemme toistemme rinnalla ja jaamme tarinamme.
- Viestintä puhuttelee sekä tunteita että älyä ja haastaa toimimaan.
Lasten ja nuorten näkökulma:
- Missä lapset ja nuoret viettävät aikaansa?
- Mitkä ovat heidän omat verkostonsa? Esim. harrastusryhmät ja omaehtoiset some -ryhmät yms.
- Keitä ovat maahanmuuttajalapset ja –nuoret seurakuntamme alueella? Mitä he tarvitsevat seurakunnalta? Mitä tarkoittaa yhdenvertaisuus heidän kohdallaan?
- Mitä esteettömyys ja saavutettavuus tarkoittavat lasten ja nuorten näkökulmasta katsottuna? Esim. vauvanvaunut, tilaa leikkiä ja liikkua jne.
3. Rakastamme lähimmäistä
- Toimimme haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi Suomessa ja ulkomailla.
- Seurakunta yhdistää avuntarvitsijat ja -tarjoajat.
- Kirkko viestii arvoistaan ja tekemästään hyvästä uskottavasti.
- Rakennamme tuleville sukupolville parempaa maailmaa.
Lasten ja nuorten näkökulma:
- Miten tuemme lapsia ja nuoria löytämään oman paikkansa ja tehtävänsä? Mitä he haluavat tehdä? Miten he itse näkevät oman paikkansa ja tehtävänsä?
- Millaisia erilaisia lapsia ja nuoria seurakuntamme alueella asuu? Mitä erilaisia tarpeita heillä on? Onko toimintaamme kaikki tervetulleita? Onko joku ryhmä, joka tarvitsee erityistä tukea?
- Miten vahvistamme lasten ja nuorten luontosuhdetta?
- Miten lapset ja nuoret kokevat muutoksen yhteiskunnassa?
- Mitä mahdollisuuksia lapsilla ja nuorilla on toteuttaa lähimmäisenrakkautta?
4. Arvostamme jäsenyyttä
- Ihmisten elämä, odotukset ja palautteet auttavat linjaamaan seurakunnan toimintaa.
- Seurakuntalaiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saavat kykynsä käyttöön.
- Tiedostamme henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden. Jokainen jäsen tulee vuosittain tavoitetuksi laadukkaasti.
- Luottamus kirkkoon säilyy. Kirkkoon liittyvien määrä nousee.
Lasten ja nuorten näkökulma:
- Miten näkyy se, että lapsia ja nuoria pidetään tärkeinä seurakunnan jäseninä?
- Miten mahdollistetaan se, että lapset ja nuoret saavat osallistua yhteisönsä rakentamiseen? Esim. jumalanpalvelus, mielipiteen selvittäminen, tilojen ja toiminnan suunnittelu jne.
- Miten saadaan selville eri-ikäisten lasten ja nuorten mielipiteitä ja toiveita à minkälaista menetelmäosaamista seurakunnan työntekijöillä on ja mitä tarvitaan lisää?
- Millä tavoin huomioidaan ne, jotka eivät osallistu kokoontuvaan toimintaan?
Strategia toteutuu arjessa
Strategia ohjaa seurakunnassa paitsi toimintaa, myös päätöksentekoa. Se toteutuu koko ajan päätöksissä, toiminnan suunnittelussa sekä yksittäisissä arjen ratkaisuissa. Siksi myös lapsivaikutusten arviointia voidaan tehdä koko ajan. Lapsivaikutusten arviointi auttaa löytämään seurakuntalaisen näkökulmaa ja heidän kysymyksiään. Samalla kun pohdimme lasten ja nuorten näkökulmaa, herää usein kysymyksiä myös muihin ryhmiin liittyen. Näin lava auttaa eri työalojen ja toimintamuotojen näkökulmien huomaamista ja huomioimista.
Strategian näkökulmasta päätöksenteko on prosessi, jossa päätöksiä on hyvä arvioida myös jälkikäteen. Näin voidaan esim. havaita jo tehdyn päätöksen haittavaikutuksia ja pyrkiä korjaamaan tai lieventämään niitä. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä lavaa ja lavan avulla uusia, vielä parempia päätöksiä!
Miten teillä arvioidaan lapsivaikutuksia? Vastaa kyselyyn!
Parhaillaan on käynnissä kartoitus siitä, miten seurakunnissa vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja toteutetaan lapsivaikutusten arviointia. Linkki kyselyyn on lähetetty kirkkoherroille sähköpostilla. Vastausaikaa on 30.4.2016 saakka.
Lue lisää:
Hanna Pulkkinen
vs. kehittämispäällikkö
Seurakuntaopisto
Raija Ojell
asiantuntija, kirkon varhaiskasvatus ja perhetyö
Kirkkohallitus