Reformaation merkkivuosi on tuonut uusia näkökulmia tuttuun tarinaan

Ruotsin Lundissa järjestettiin reformaation merkkivuoden ekumeeninen avaus 31.10.2016. Tapahtumaa isännöivät paavi Franciscus sekä Luterilaisen maailmanliiton presidentti piispa Munib Younan ja pääsihteeri Martin Junge. Merkkivuosi käynnistyi siis yhdessä katolilaisten ja luterilaisten kanssa. (Kuva: Luterilainen maailmanliitto)


Muuan Luterilaisen maailmanliiton dokumentti määritteli merkkivuoden tärkeimmäksi päivämääräksi lokakuun 32. päivän vuonna 2017. Merkkivuosi on ollut merkityksellinen, jos sen myönteiset vaikutukset näkyvät vuoden loputtuakin. Kun reformaation merkkivuosi lähestyy huipennustaan, on aika arvioida, mitä vuoden aikana on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut ympäristöönsä. Samalla kannattaa ryhtyä pohtimaan sitä, mitä merkkivuoden löydöistä on syytä ottaa talteen.

Vastakkainasettelusta yhteyteen

Toisin kuin aiempina vuosisatoina 2000-luvulla reformaatiota on muisteltu yhdessä. Tämä nousi suuren yleisön tietoon, kun merkkivuosi avattiin ekumeenisesti ja näyttävästi Lundissa viime syksynä. Pitkä matka on kuljettu 1500-luvun vastakkainasetteluista kohti syvenevää yhteyttä kristittyjen kesken.

Merkkivuosi on antanut valmiuksia jatkaa matkaa. Vastakkainasettelusta yhteyteen -dokumentin viisi ekumeenista kehotusta säilyttävät ajankohtaisuutensa merkkivuoden jälkeenkin:
1) ykseyden näkökulma on jakautumisen näkökulmaa tärkeämpi,
2) on suostuttava kohtaamisen ja uskontodistuksen aikaansaamaan muutokseen,
3) tulee sitoutua näkyvän ykseyden etsimiseen,
4) löytää yhdessä evankeliumin voima tälle ajalle sekä
5) todistaa yhdessä Jumalan armosta julistamalla evankeliumia ja palvelemalla maailmaa.

Uutta tietoa ja näkökulmia

Merkkivuosi on tarjonnut uusia näkökulmia usein toistettuun reformaation tarinaan. Edellä mainittu ekumeenisuus on tuonut omat sävynsä kertomukseen. Luterilaisen reformaation rinnalla on tarkasteltu muita reformaatioita. Katolinen ja ortodoksinen näkökulma ovat auttaneet näkemään entistä kirkkaammin kaikkia kristittyjä yhdistävät asiat.

Ekumenian ohella muut aikamme ilmiöt haastavat reformaation perinteisen ikono- ja hagiografian. 2000-luvulla esitetään kysymyksiä, joita ei kenties aiemmin ole osattu tai rohjettu kysyä. Reformaation rajapinnoilla -blogi on mainio esimerkki tutkimuksesta, joka keskittyy ilmiöihin ja ihmisiin, jotka eivät ole aiemmin saaneet tilaa huomion kiinnittyessä reformaation suurmiehiin – ja kenties toisinaan Katharina von Boraan. Reformaation tutkimus etenee ja luo yhä rikkaampaa kuvaa reformaation ilmiöistä.

Yhdessä

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on osunut samalle vuodelle reformaation merkkivuoden kanssa. Itsenäisyyttä on juhlittu otsikolla Yhdessä. Otsikko toimii myös reformaation merkkivuoden yhteydessä. Merkkivuoden aikana on järjestetty yhteislaulutilaisuuksia, konsertteja, näytelmiä, näyttelyitä, torijuhlia, kaupunkisuunnistuksia, keskustelutilaisuuksia ja monia muita tapahtumia. Seurakunnat ja muut yhteisöt ovat osoittaneet näiden järjestämisessä voimansa ja yhteistyön voiman.

Reformaation tarinaa on usein kerrottu yksilöihin – erityisesti Martti Lutheriin – keskittymällä. On ilmeistä, että reformaation historia rakentuu suhteille. Lutherilla oli tukijansa ja kumppaninsa. Tämän päivän maailmassa korostuu se, että tarvitsemme toisiamme yksilöinä, kirkkoina ja muina yhteisöinä. Monet tämän päivän kysymyksistä ovat liian monimutkaisia selvitettäviksi yksin. Reformaatio eletään yhdessä tai ei lainkaan.

Lopulta kirkon ainoa uudistaja on kolmiyhteinen Jumala itse. Lutherin kerrotaan todenneen, että hän pysyy katekismusoppilaana koko elämänsä. Sitä esimerkkiä tämänkin päivän kristittyjen on mielekästä seurata.

Timo-Matti Haapiainen
projektisihteeri

 

 


Reformaatioviikkoa
vietetään 31.10.–5.11.2017. Merkkivuoden valtakunnallinen pääjuhla järjestetään Turussa sunnuntaina 5.11. Juhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta klo 10 näytetään Yle TV1:ssä suorana lähetyksenä.

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *