Mihin sielunhoito tarvitsee teologiaa?

1.8.2018

Kysymys on jollakin tavalla vino tai outo.  Luterilaisen kirkon kontekstissa sielunhoito on kirkon omaa työtä, seurakuntayhteisön puitteissa tapahtuvaa ja sellaisena luterilaiseen teologiaan ankkuroituvaa. Se on kirkon tapa olla olemassa ihmisiä varten. Veljien – ja kaikkien muidenkin ihmisten – keskinäistä lohdutusta.  Sielunhoidolla on siis lukemattomia kytköksiä teologiaan. Käsitys ihmisestä, kuva Jumalasta ja suhde Häneen, elämän merkityksellisyyden […]

Elämäntarinat sielunhoidossa – tuhat kertaa parempaa, kuin mukaansa tempaava kirja

4.4.2018

Annelin tarina Anneli eli lapsuutensa sota-aikana. Isä oli rintamalla, kotona tultiin toimeen niukalla ravinnolla ja juostiin pommikoneilta suojaan. Sodan jälkeen isä palasi, mutta ei ollut entisensä. Hän heräsi öisin näkemiinsä painajaisiin. Elämä jatkui. Tuli ensimmäinen työpaikka ja muutto kaupunkiin. Töitä tehtiin pelkäämättä, vapaa-ajalla käytiin tansseissa, jossa Anneli tapasi myös tulevan miehensä. Seuraavana kesänä tanssittiin häitä […]

Silta yli mustan virran

7.3.2018

Pari kertaa elämässäni olen ollut niin vaikeassa tilanteessa, että olen tarvinnut jonkun kantamaan eteenpäin, edes pienen hetken. Toinen näistä kerroista tapahtui juuri keväällä, kun aurinko loisti toiveikkaana ja meidän perheeseemme odotettiin uutta elämää. Perjantaina kuuntelin vielä neuvolassa tormakoita sydänääniä. Maanantaina makasin jo sairaalassa, ja lääkärien katseissa oli toivoa jäljellä hyvin vähän, jos ollenkaan. Pari päivää […]

Rukoile miun puolesta

11.1.2018

Hänellä, jonka suru on ottanut juuri syliinsä, on paljon kysymyksiä. Yksi niistä, iso ja kipeä, saattaa olla: ”Missä minun kuollut rakkaani nyt on?” Näissä tilanteissa nousee joskus mieleen nuori itseni, jonka hengellisyys oli hyvin suoraviivaista, mustavalkoista ja ahdistunutta. Tuolloin, 23-vuotiaana, menetin ensimmäisen läheisen ihmisen ja kysymys oli tuskaisena mielessä: missä hän nyt on? Haparoiden tartuin […]

Meni soteen tai hyteen

13.12.2017

Hallituksen maakuntauudistus lähti syksyn aikana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierrokselle. Alueittain yhteen kokoontui suuri joukko hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri alojen toimijoita, asiantuntijoita sekä aiheesta kiinnostuneita kuntalaisia. Maakuntani päivä nostatti kirkon sielunhoitotyöhön hyviä kierroksia. Se vahvisti toimivia käytänteitä. Se teki näkyväksi työn kehityskohteet ja puutteet. Kirkko tuottaa hyvinvointipalveluja Hyvinvointi ja terveys yhteisenä asiana on sielunhoitotyölle […]

Ovi auki

24.11.2017

Pikkuhiljaa hiipien se asettui asumaan. Ei se tarvinnut kosiomieheksi tai puhenaiseksi teoriaa eikä luentoa, se tarvitsi vain elämistä ja kuolemista ja uskallusta miettiä näitä kahta. Elämää ja kuolemaa. Seison sairaalan käytävällä, papin sokeripala kaulassa huutomerkkinä. Nuori nainen lähestyy, kova tuska katseessa luo urat poskipäihin. Kysymys alkaa melkein huutona, mutta lopulta se kirahtaa vaikeasti ulos: mihin […]

Hermeneuttinen haaste moniuskontoisessa sielunhoidossa

19.10.2017

Eurooppalaisen sielunhoitoverkoston ECPCC:n (European Council for Pastoral Care and Counselling) konferenssi pidettiin 23.–28.8.2017 Kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä. Konferenssiin osallistui noin sata sielunhoitajaa ja tutkijaa eri puolilta Eurooppaa. Yksi konferenssissa esiin noussut teema oli monikulttuurisuuden ja -uskontoisuuden haaste kristilliselle kirkolle. Aihetta käsitteli muun muassa hollantilainen tutkija Theo van Leeuwen, joka tekee parhaillaan aiheeseen liittyvää väitöskirjatutkimusta. Van Leeuwenin […]

Kuva: Anna-Mari Kilpijärvi

Eräänä harmaana keväänä

23.8.2017

Pöydälläni on tulenvärinen leikkoruusu. En koe ansainneeni sitä, mutta olisi ollut loukkaus kieltäytyä ottamasta sitä vastaan. Olen saanut ruusun nuorelta aikuiselta, jota olen tavannut seurakuntatalon keskusteluhuoneessa viikon-kahden välein koko kuluneen, harmaana myöhemmin muistamani kevään. Hän on ajelehtinut kirkon ja seurakuntakeskuksen käytävillä päämäärättömän oloisena jo jonkin aikaa, kun juttelen hänen kanssaan ensimmäisen kerran. Tarina on enemmän […]

Sielunhoitoa ilman sanoja

26.7.2017

”Tule kanssani Herra Jeesus, tule siunaa päivän työ.” Kehitysvammaisten rippileirillä laulamme joka ilta viimeisenä iltavirren 548. Joku tarkistaa vielä sanoja virsikirjasta, joku muistaa jo sanat ulkoa. Joku laulaa kovaan ääneen vääristä sanoista välittämättä, joku hyrisee mukana. Yksi lyö virsikirjalla tahtia ja toinen pyörittelee päätään musiikin tahdissa. Olemme läsnä yhdessä, yhteisen asian äärellä, Jumalan kasvojen edessä. […]

Ryhmä kantaa

21.6.2017

Käytävään kantautuu iloisia huudahduksia. Yhteinen hetki on alkamassa. Pöytien päällä ihastuttavat mustikanvarvuista ja puunoksista tehdyt kranssit, joiden keskellä palaa tuikkuja. Paavo on tuonut kranssit mukanaan työtoiminnasta. Kahvit porisevat pannussa ja vakassa komeilevat Tiinan tekemät sämpylät. Huomaamme yhden niistä olevan sydämen muotoinen, toinen taas muistuttaa aivan pilveä. Hauskaa, miten jokainen sämpylöistäkin on omanlaisensa. Sama taikina, sama […]