Tulevaisuuden teologi tarvitsee uusia välineitä muuttuvassa työelämässä

Kuva: Veikko Somerpuro.

Teologisella alalla on lyhyessä ajassa tapahtunut muutoksia. Keskustelua ovat herättäneet erityisesti alan lisääntynyt työttömyys ja toisaalta teologien halu soveltaa osaamistaan myös papin ja opettajan professioiden ulkopuolella. Vuonna 2015 teologeja kouluttavat oppilaitokset selvittivät teologisen osaamisen määrällistä ja laadullista tarvetta. Tulevaisuuden teologi – teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi -raportti valmistui juuri ennen Helsingin yliopistossa käynnistynyttä laajempaa Iso Pyörä -koulutusuudistusta. Ajoitus oli hyvä, sillä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan työelämäopintojen uudistamisessa on täten ollut käytössä alaa koskeva tuore tieto.

Selvityksessä teologinen osaaminen jaoteltiin kolmeen osaamisalueeseen: uskonnon ja kulttuurin tulkintaosaamiseen, kohtaamisen asiantuntijaosaamiseen ja arvo-osaamiseen. Tulosten mukaan työelämän muutosten seurauksena kouluttavien oppilaitosten tulisi jatkossa kehittää opiskelijoiden kykyä toimia monikulttuurisissa ympäristöissä, mutta antaa myös valmiuksia oman ja teologisen osaamisen tunnistamiseen ja markkinoimiseen.

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa papin tai lehtorin tehtäviin suuntautuvat opiskelijat ovat aiemmin suorittaneet jumalanpalveluksen, sielunhoidon ja uskontokasvatuksen praktikum-opintoja sekä neljän viikon työssäoppimisjakson. Työelämää on lähestytty pääsääntöisesti näiden kolmen osaamisalueen kautta. Työelämän muutosten seurauksena osaamistarpeet ovat kuitenkin laajentuneet.

Keskeisiksi ovat nousseet muun muassa kyky tunnistaa oma osaaminen ja sen sovellettavuus, valmius oppia uusia asioita, taito johtaa omaa työtä ja tunnistaa oman jaksamisen rajat. Nämä taidot liittyvät niin kutsuttuihin yleisiin työelämävalmiuksiin, joita tarvitaan myös muulla kuin kirkollisella alalla. Niiden avulla yksilö kykenee reagoimaan muuttuvan työelämän tarpeisiin ja säätelee sekä oppimistaan että voimavarojaan. Tutkinnonuudistuksen seurauksena teologian opiskelijoiden työelämäopintoihin sisältyy jatkossa yleisiä työelämävalmiuksia jo kandidaatintutkintoon.

Teorian ja käytännön välinen vuorovaikutus tuottavat asiantuntijuutta

Asiantuntijuuden kehittymiseen ei riitä pelkkä kirjaviisaus tai käytännön puurtaminen. Tarvitaan teorian ja käytännön välistä vuorovaikutusta ja niiden välisen suhteen reflektointia. Asiantuntijuus kehittyy kun yksilö reflektoi oppimaansa, tunnistaa oman oppimistapansa ja asettaa itselleen uusia oppimistavoitteita. Asiantuntijaidentiteetti rakennetaan suhteessa johonkin tehtäväkenttään. Kirkon tehtävissä kirkkoon ja siellä tehtävään työhön.

Jollei opiskelijalla ole yhteyttä kirkon kenttään, on hänen vaikea rakentaa asiantuntijuuttaan tulevana kirkon työntekijänä. Juuri tämän vuoksi teoreettisen opiskelun rinnalle tarvitaan toimintaa työelämässä, jossa omaa oppimiskykyä, jaksamisen rajoja ja kykyä johtaa omaa työskentelyä voidaan kehittää.

Opiskelijat lähestyvät seurakuntia

Tutkinnon uudistuksen myötä työelämäopintojen määrä kasvaa. Tämä tuo mukanaan myös lisää harjoitteluita. Kandivaiheen työelämäjakso on kokonaan uusi opintojakso, joka on mahdollista suorittaa eri tavoin. Yksi mahdollisuus on osallistua seurakuntien toimintaan. Aiemmin seurakuntaharjoitteluun on tultu vasta maisterivaiheessa, mutta nyt opiskelija voi saada opintopisteitä seurakunnan toimintaan osallistumisesta jo kandivaiheessa.

Kandivaiheen uuteen työelämäjaksoon liittyen tiedekunta järjesti keväällä työpajan, johon osallistui seurakuntien työntekijöitä Espoon ja Helsingin hiippakunnista. Tavoitteena oli löytää osallistumistapoja, jotka ovat hyödyllisiä sekä opiskelijoille että seurakunnille. Yhteinen havainto oli, että seurakunnissa ja erityistyömuodoissa on runsaasti toimintaa, jotka valmentavat opiskelijoita asiantuntijaksi kasvamisen prosessissa. Toisaalta myös seurakunnat tarvitsevat osallistujia, joten opiskelijoiden työelämäjakso on mahdollisuus myös niille. Työpajassa ideoitiin seuraavia toimintoja, joihin teologian opiskelijat voivat osallistua.

Keskeinen osa teologian opiskelijan tulevasta kirkollisesta työstä liittyy messuihin ja hartauselämään. Seurakunnissa seurakuntalaisten osallistuminen ja vapaaehtoisuus ovat tärkeä osa jumalanpalveluselämää. Tähän joukkoon teologian opiskelijat solahtavat luontevasti. Hartauselämän lisäksi he oppivat toimimaan seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kentällä. Myös opetus-, kasvatus- ja ohjaustehtävissä on totuttu näkemään teologian opiskelijoita, ja esimerkiksi kesäteologina toimiminen parantaa opiskelijan asiantuntijavalmiuksia. Kappelipäivystykset, lähimmäispalvelut, ruokajakelut ja erilaiset virkistäytymisretket valmentavat opiskelijoita kohtaamisosaamiseen ja käynnistävät myös arvoihin liittyvää pohdintaa.

Myös opiskelijoilla on osaamista, josta seurakunnat voivat saada ideoita myös toimintaa kehittäessään. Opiskelijat voivat toimia konsultteina erilaisissa kehittämishankkeissa. Heillä on valmiuksia arvioida ja antaa palautetta esimerkiksi jo olemassa olevasta tai suunnitteilla olevasta toiminnasta. Lisäksi heillä on digiosaamista ja sisällöntuottamistaitoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi Suuri ihme -rippikoulusuunnitelman seurakuntakohtaisessa toteuttamisvaiheessa. Miltä kuulostaisi esimerkiksi opiskelijoille suunnattu työpaja, jonka teemana olisi: rippikoulun Power Pointit pakettiin, meemit remonttiin ja Kahootit kuntoon? Opiskelijalle tämä olisi hyvä mahdollisuus tuoda esille taitojaan ja kokeilla niitä osana oikeaa rippikoulutyötä.

Miten rekrytoin opiskelijan?

Opiskelijoita valmennetaan jatkossa yhä enemmän siihen, että he tunnistavat, markkinoivat ja kehittävät itse omaa osaamistaan. Tämän vuoksi tiedekunta ohjaa opiskelijoita hakeutumaan itsenäisesti seurakuntiin ja tarjolla oleviin projekteihin. Näin ollen työstä tai vapaaehtoistehtävistä ilmoittaminen on olennainen osa opiskelijan rekrytointiprosessia. Mikäli opiskelija on osa muuta vapaaehtoisten joukkoa esimerkiksi messuavustajana, on luontevaa ilmoittaa tarpeesta seurakunnan omia kanavia pitkin. Valtakunnallisella tasolla Vapaaehtoistyo.fi on hyvä reitti, jota opiskelijat seuraavat.

Joihinkin, erityisesti pääkaupunkiseudun seurakuntiin, saattaa hakea runsaasti opiskelijoita. Tällöin seurakunnan omat sivut, some ja muut vapaaehtoistyön kanavat kannattaa hyödyntää. Yksi mahdollisuus on lisätä esimerkiksi kotisivuille erillinen kohta teologian opiskelijoita varten. Mikäli seurakunta haluaa kohdentaa viestinsä suoraan teologian opiskelijoille, on mahdollista lähestyä teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistystä (TYT).

Helsingin hiippakunnassa opiskelijoille suunnattavasta toiminnasta voi ilmoittaa hiippakuntasihteeri Salla Poropudakselle keskitettyä tiedottamista varten. Jos seurakunnalla on suunnitteilla suurempia projekteja, joihin voisi osallistua useampi opiskelija, voi niistä ilmoittaa myös tiedekunnan työelämäyhteyksien suunnittelija Timo Åvistille tai soveltavien opintojen yliopisto-opettajille Aura Nortomaalle ja Maria Buchertille.

Maria Buchert
yliopisto-opettaja, TT

Osallistu koulutuksen kehittämiseen vastaamalla kyselyyn
Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan opetusta kehitetään tutkimusperustaisesti. Tätä varten yliopisto kerää säännöllisesti palautetta työelämässä olevilta teologeilta. Vastaamalla kyselyihin vaikutat opetukseen ja teologisen alan kehittämiseen. Seuraava kysely lähetetään syksyllä vuonna 2012 Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta valmistuneille maistereille ja vuonna 2014 valmistuneille tohtoreille. Jos kuulut kohderyhmään, vastaa kyselyyn! Teologinen tiedekunta hyödyntää vastauksia koulutuksen kehittämisessä.

Lisätietoja: Helsingin yliopiston urapalvelut

Kommentit koskien kirjoitusta: “Tulevaisuuden teologi tarvitsee uusia välineitä muuttuvassa työelämässä

  1. Raamattuun tutustuminen ja sen sisällön hallitseminen/ymmärtäminen luo hyvän pohjan teologin työn hoitamiseen. Siitä en artikkelissa huomannut mainintaa.

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *