ECIC 23 – kristilliset yhteisöt automatisoidussa maailmassa

Vuosittain järjestettävä eurooppalainen kristillisten internet-toimijoiden konferenssi ECIC pidettiin 7.-.10.5.2018 Lontoossa. Aiheena tänä vuonna oli automaation ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet. Tähän artikkeliin on kerätty konferenssissa olleiden suomalaisten osallistujien havaintoja ja ajatuksia.

 

Opening Keynote:  Rev. Dr Pete Phillips (CODEC)- ’Bots for Jesus: Using bots to connect with seekers and members’.

 

  • Botit ovat  tietokoneohjelmia jotka reagoivat annettuihin avainsanoihin tai suorittavat annetuja tehtäviä ainakin osittain itsenäisesti
  • Chattibotit osallistuvat keskusteluihin ja voivat jutella ihmisten kanssa
  • Digitaaliset avustajat tulevat yhä enemmän osaksi jokapäiväistä elämää. Esim Google Assistant löytyy Android-puhelimista, samoin Siri iPhoneista. Avustajat voivat suorittaa niille annettuja tehtäviä automaattisesti, tehdä hakuja netistä jne.
  • Kirkot ottavat botteja käyttöön, ja on mietittävä, missä botti on ihmistä nopeampi tai taitavampi
  • Botit hakevat tietoja usein esim Wikipediasta. Ne eivät vertaile teorioita tai käytä laadukasta kirjallisuutta. Kuinka hyvää ja luotettavaa Wikipediasta löytyvä tieto on esim. uskonnollisista aiheista? Googlen assistentti ei ota lainkaan kantaa uskonnollisiin kysymyksiin, koska käyttäjät pahoittivat mielensä sen Wikipedia-vastauksista hengellisiin kysymyksiin.
  • Facebookin Messengeriin on olemassa ohjelmoitavia chattibottialustoja joilla botin voi ohjelmoida helposti koodaustaitoa ei tarvita.
  • Hyviä käytänteitä chattibottien käyttöön: Käytä vain apuna, älä korvaa vuorovaikutusta niillä. Tee palvelusta selkeä ja yksinkertainen. Näytä selkeästi milloin keskustelussa on mukana botti ja milloin ihminen.

Lisätietoa aiheesta:

Bertie Bosredon – Charity Blockchain

’Blockchain; what it is, what it is not, and how it may be used in the not-for-profit sector to improve reporting, transparency, increase trust and fundraising.’

  • Lohkoketjuissa (blockchain) ideana on ylläpitää yhteisiä tietokantoja useiden toisistaan erillään olevien toimijoiden kesken.  Lohkoketjuteknologia mahdollistaa esim digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, mikromaksut, sähköiset omaisuusrekisterit, identiteetti- ja maineenhallintarekisterit, äänestysjärjestelmät, laitteiden väliset keskinäiset maksut ja autonomiset organisaatiot
  • Esimerkkinä Charity Blockchain jossa lohkoketjutekniikkaa käytetään lahjoistusten keräämisessä erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin

Tallie Proud (Church of England Digital) – ’Reaching the Church Digitally’

Tallie Proud esitteli Englannin Anglikaani-kirkon erilaisia digitaalisia kanavia ja niiden sisältöjä ja uusia toimintamalleja. Hän kertoi erityisesti CofE Labs toiminnasta, joka on koonnut kristittyjä digiosaajia kehittämään kirkon työtä.

 

  • Englannin kirkko tavoittaa keskimäärin 1,2 miljoonaa ihmistä sosiaalisen median kautta kuukaudessa
  • Google Design Sprint on palvelumuotoilun menetelmä, jolla voi kehittää innovaation yhdessä muiden kanssa:  https://designsprintkit.withgoogle.com/ Käytimme menetelmää kristillisten mediasisältöjen ideointiin ja karsimiseen.
  • Kirjasuositus palvelumuotoiluun: Sprint: How to Solve Big Problems and Test New Ideas in Just Five Days, Jake Knapp. https://www.thesprintbook.com
  • CofE Labs tapahtumassa palkittu innovaatio: http://m.me/churchbot

Dr. Tim Hutchings – Automatic Jesus: The Gospel in Algorithmic Culture

We are embedded today in digital systems that track and analyse our behaviour and preferences. That data is used to provide us with flexible, personalized experiences of engagement with brands, sites and products. Tim Hutchings will reflect on what algorithmic culture and the illusion of personal contact might mean for the Church and the Gospel, drawing on digital examples from politics and healthcare to the Bible.

Dr Tim Hutchings is the William Leech Postdoctoral Research Fellow at CODEC, a research centre at Durham University focused on Christian communication in a digital age. Tim is a sociologist of digital religion, and his research has analysed online churches, online evangelism, virtual worlds and digital Bible apps.

 

  • Hutchings on kehittänyt teorian medioituneesta uskonnollisesta muotoilusta (mediatized religious design)
  • Aiemmat teoriat painottavat joko sitä, että kirkon on mukauduttava medioitumiseen (esim. Hjarvard) tai sitä, että uskonnollisilla instituutioilla on valta vaikuttaa median logiikkaan (Campbell).
  • Kun kirkot tuottavat mediaan tarinoita, niiden kerrontaa ohjaa idea median logiikasta. Miten tämä vaikuttaa teologiaan? Tarvitsemme nyt kipeästi digitaalista teologiaa, sanoo Hutchings.
  • Ajatus – tarina siitä, että kirkon pitää mennä sinne missä ihmiset ovat, on liian yksinkertainen. Meillä on tarinoita, joihin uskomme ja joita kerromme digitaalisesta maailmasta, jotta saamme rahoitusta toiminnalle, mutta ei ole olemassa vain yhtä tarinaa. Esimerkiksi fyysinen kirja ei ole kadonnut minnekään, vaikka se oli tarina, jota kerrottiin ja pidettiin totena. Nämä tarinat helpottavat hahmottamaan maailmaa, muttei ole vain yhtä totuutta siitä, mihin maailma on menossa.
  • Digitaalisessa ympäristössä tarinat muotoutuvat kontekstiinsa esimerkiksi algoritmeiksi ja applikaatioiksi. Tarinoita ja niiden vaikutusta täytyy arvioida teologisesti.
  • Emme tavoita ihmisiä pelkästään olemalla verkossa. Siellä ovat jo kaikki! On mietittävä miksi ja mitä kirkko siellä on. Millä tavoin verkossa läsnäolon strategia on strategia Jeesuksesta.
  • On tärkeää miettiä kuka johtaa kirkon ja seurakuntien viestintää ja ketkä sitä tekevät, sillä kirkon viestinnässä tehdään merkittäviä tulkintoja teologiasta. Miten viestintämme ja sisältömme palvelevat missiotamme maailmassa? Millaista teologiaa viestinnälliset valintamme ja viestintästrategiamme heijastavat? Keitä osallistamme sisältötyöhön? Keiden kanssa kirkon ja seurakunnan somessa ollaan vuorovaikutuksessa?
  • From online Church to Church online
  • Lisää CODEC: sta https://www.dur.ac.uk/codec/ 
  • Digitaalisen teologian maisteriohjelma Durhamin yliopistossa: http://j.mp/codecMDAT

Linkkejä:

 

Artikkelin tekijät: Markus Kartano, Henna Ahlfors, Titti Kallio, Karoliina Nivari