Hengellisesti turvallinen seurakunta

Nuoria rippikoululaisia kävelemässä metsätiellä

Turvallinen seurakunta -asiakirja

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi marraskuussa 2018 Turvallinen seurakunta-asiakirjan. Siinä on annettu seurakunnille ohjeistuksia turvallisuuskysymyksiin. Valtaosa ohjeista koskettaa fyysisiä turvallisuuteen liittyviä näkökulmia, mutta niiden lisäksi on laadittu ohjeistuksia koskien seksuaalista, henkistä ja hengellistä turvallisuutta. Kirkon työntekijöiden keskuudessa keskustelua herätti asiakirjassa olleet huomiot hengellisten tilanteiden luonteesta. Myös keväällä 2019 Ylen esittämä dokumentti Uhrit hengellisestä väkivallasta puhututti hengellisten asioiden kanssa toimivia.

Onko seurakuntamme hengellisesti turvallinen?

Usko tuo elämään iloa, lohdutusta ja toivoa. Hengellisesti turvallisessa seurakunnassa ihminen saa palvella Jumalaa vapaasti omana persoonanaan. Hengellisesti turvallinen kirkko on sellainen, jossa kunnioitetaan ihmistä ja hänen ominaisuuksiaan, yksilöllisyyttään ja ainutlaatuisuuttaan. Se on paikka, jossa erilaisuutta katsotaan hyväksyvästi, kannustavasti ja kunnioittavasti. Sellaisessa seurakunnassa vallitsee armo ja rakkaus ja ihmisen on hyvä olla. Miten huomioimme tämän monimuotoisuuden seurakuntamme toiminnassa ja sisällössä? 

Turvallinen hengellinen tilaisuus on sisäänsä sulkeva. Se on sellainen, johon jokainen toivotetaan tervetulleeksi, ketään ei tuomita tai hylätä edes passiivisesti eli kohtaamatta jättämällä. Turvallinen hengellinen puhetapa on toista kuuntelevaa ja toisen todellisuuden rinnalle asettumista, ei toisen puolesta tietämistä tai olettamista. Parhaimmillaan seurakunta on paikka, jossa ihminen kuuluu yhteisöön, josta saa lohtua, turvaa ja merkitystä elämälleen. 

Ahdas hengellinen seurakunta

Hengellisen väkivallan tai vallankäytön määrittely on vaikeaa, koska ihmiset kokevat asiat eri tavoin. Toinen kaipaa tiukkoja sääntöjä ja kokee ne turvalliseksi ja toinen ahdistuu niistä. Yhteisö voi olla ilmapiiriltään lämmin, mutta ajattelu ja maailmankuva ovat mustavalkoisia. Aiemmat traumakokemukset henkisestä ja hengellisestä väkivallasta voivat aktivoitua myös tilanteessa, jossa muut eivät koe hengellistä väkivaltaa. 

Ahtaassa hengellisessä yhteisössä maailmankuvaa eikä opetusta saa kyseenalaistaa. Jäseniltä vaaditaan yhteistä maailmankuvaa. Yhteisöön kuuluvat nähdään hyvinä ja yhteisön ulkopuoliset vääränlaisina.Kyseenalaistamista ei sallita ja kontrollointia sekä yhteisön sisäistä kurinpitomenettelyä voi ilmetä.

Kaikki ne tavat, jolla ihmisen oma ajattelu estetään ja nujerretaan uskonnon varjolla, on hengellistä väkivaltaa. Nämä keinot voivat olla ihmisen pelottelua, yhteisöstä eristämistä, kontrollointia, uhkailua, helvetillä pelottelua ja syyllistämistä. Kontrollointi voi tapahtua keskustelun, rukouksen tai saarnan muodossa. 

Seurakunnan työntekijöiden ja vastuuasemassa olevien seurakuntalaisten olisi aika ajoin arvioitava toimintaansa seurakuntalaisia kuullen ja kysellen. Löytyykö toiminnastamme edellä mainittuja piirteitä? Miten huolehdin siitä, että toiminta säilyy turvallisena ja avoimena?   

Turvallinen hengellisyys lasten ja nuorten kanssa

Hengellisten tilanteiden turvallisuus on erityisen tärkeää lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Hengellinen traditio ja uskon tuoma turvallisuus tukevat lasten ja nuorten hyvää elämää. Lapsen uskonnollisen kehityksen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat muun muassa kiintymyssuhde, kosketus, vastavuoroinen vuorovaikutus, luottamus, kokemuksellisuus ja leikki. Voidaan siis todeta, että samat tekijät ovat keskeisiä sekä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen että uskonnollisuuden kehittymisen kannalta.

Aktiivinen seurakuntanuoruusaika sijoittuu murrosikään. Murrosikä on kiintymyssuhdeteorian mukaan kohta, jossa ihmisen kiintymyssuhde voi kasvaa turvallisemmaksi tai vaurioitua lisää. Turvallinen hengellinen elämä voi vahvistaa nuoren itsetuntoa ja suhdetta toisiin. Nuoruuteen kuuluu rajojen testaaminen ja sen kysyminen olenko hyväksytty ja kuulunko joukkoon. Työntekijän tehtävänä on sietää kritiikkiä ja ohjata nuorta toista kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Aikuisen on huolehdittava, ettei lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvää herkkää kehitysvaihetta käytetä hengelliseen manipulointiin.

Käytännön vinkkejä turvalliseen hengelliseen kohtaamiseen nuorten kanssa

Nuorisotyönohjaaja Esa Ahtiainen, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

  • Lähtökohta ja ydin on se, että nuori kelpaa sellaisena kuin on. Tähän perusajatukseen sopii erittäin huonosti se, että häntä pyritään muuttamaan tai manipuloimaan.
  • Toiminta on avointa ja jokainen saa osallistua siihen. Ei “salaseuroja” tai “erityiskohtelua” harvoille ja valituille.
  • Hartauden sisällöissä on ennustettavuutta.
  • Samat rituaalit toistuvat. Esimerkiksi Isä meidän -rukous
  • Läsnäolo riittää. Toteutukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Ei edellytetä keneltäkään puheenvuoroja, eikä rukouksia.
  • Luottamuksen ilmapiiri. Kaikenlaisia tunteita voi ilmaista vapaasti. Jos ahdistaa niin voi lähteä pois tilasta. Jos itkettää niin voi itkeä. Tunteita ei tukahduteta tai manipuloida.


Sari-Annika Pettinen
perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija
Kasvatus ja perheasiat -yksikkö, Kirkkohallitus

Ville Kämäräinen
kasvatuksen työalajohtaja
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *