Henkilöstöpäällikkö rippikoulumaailmassa – minun rippikouluaikani

kädet kättelyasennossa
Kuva: Sanna Krook

Kevät on pitkällä ja rippileirin aika lähestyy. Korona on vaikuttanut suuresti myös meidän rippikouluryhmäämme ja ryhmämme tapaamisiin. Nyt kuitenkin on jo vähän valoa tunnelin päässä ja olemme pystyneet tapaamaan muutamia kertoja. Seuraavatkin tapaamiset on jo sovittu ja odotan niitä innolla.

Reilu viikko sitten tapasimme ”karusellipäivän” merkeissä. Karusellipäivässä tutustuimme seurakuntamme toimintoihin sekä tiloihin. Yhtenä rastina karusellipäivässä oli entisen rippikoululaisen tapaaminen. Meillä oli vieraana kaksi tasan 60 vuotta sitten ripille päässyttä henkilöä. Oli hienoa kuulla heidän omista rippikoulukokemuksistaan sekä yleensäkin maailmasta siihen aikaan. Monella tapaa saamme olla kiitollisia kaikesta siitä, mitä nykyään on. Saamme olla esimerkiksi kiitollisia siitä, että meillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme.

Minun rippikouluaikani

Tuo tapaaminen toi mieleen myös oman rippikouluaikana. Minut on konfirmoitu 28 vuotta sitten Töysän kirkossa. Kävin rippileirin lasketteluleirinä Lapissa, se tietenkin toi leiriimme omat erityispiirteensä. Rippileiriaika oli itselleni todellista itsensä etsimisen, kasvamisen ja lopulta myös oppimisen aikaa. Olin leiriltä tullessani melkein kokonaan eri ihminen kuin sinne lähtiessäni. Näin 28 vuoden jälkeenkin tapaan leirin huonekavereitani säännöllisen epäsäännöllisesti. Pidämme edelleen tiiviisti yhteyttä, ajasta ja pitkistä välimatkoista huolimatta. Rippikouluaika voi siis vaikuttaa nuoren elämään pitkäaikaisesti tai jopa pysyvästi.

Rippikoulussa rakennetaan hengellisen elämän rinnalla myös nuoren loppuelämää. Rippikoulu antaa kodin antaman tuen lisäksi tilan nuorelle esittää kysymyksiä elämästä. Ja toivottavasti rippikoulu antaa myös vastauksia kysymyksiin. Meidän edellisessä rippikoulutapaamisessamme nuoret saivat kirjoittaa paperille sen, mitä haluaisivat kysyä Jumalalta. Kysymyksiä tuli hyvin laaja-alaisesti, aina ”milloin täältä pääsee pois” kysymyksestä kysymykseen ”mitä tapahtuu kuoleman jälkeen” asti. Näihinkin kysymyksiin yritämme yhdessä miettiä vastauksia rippileirillä.

Työkierron mahdollisuudet

Tämä työkierto on antanut minulle hienon mahdollisuuden päästä kurkistamaan nuorten elämään, mutta se on antanut mahdollisuuden päästä kurkistamaan myös seurakunnassamme sellaisiin paikkoihin ja asioihin, joihin en ole ennen nähnyt. Työkiertokin on ollut todellista etsimisen, kasvamisen ja oppimisen aikaa. Olen todella kiitollinen, että Seinäjoen seurakunta mahdollistaa minulle ja myös muille työntekijöilleen mahdollisuuden päästä näkemään jotain oman työmme ulkopuolelta. Itse asiassa olemme hakemassa työkiertohankkeelle Kevalta rahoitusta. Rahoituksen avulla pyrkisimme tuotteistamaan työkiertomalleja sekä viemään näitä malleja ja kokemuksia niistä myös muihin seurakuntiin. Toivomme, että työkierto lisäisi meidän seurakunnassamme työhyvinvointia sekä pienentäisi työkyvyttömyysriskiä.

Seinäjoen seurakunta on Suomen toiseksi suurin seurakunta. Tällaisessa suuressa seurakunnassa työalat eriytyvät helposti, eikä toisen työ tule tutuksi. Myös työkaverit voivat jäädä etäisiksi, kun jokapäiväistä työtä ei tehdä yhdessä. Työkierto tuo toisten työtä ja työkavereita lähemmäksi. Näin työtä ja työkaveria on helpompi ymmärtää, samalla laajenee ymmärrys oman työn merkityksestä tässä kokonaisuudessa. Olen huomannut, että tämä lisää ainakin omalta osaltani työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Suosittelen työkiertoa kaikille!

Heli Lavila
henkilöstöpäällikkö
Seinäjoen seurakunta

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *