Huomioita tasa-arvosta: Jumalan kuvaksi luotu ja yhdenvertainen

Kirkkomaa, jolla on kylttejä, joissa on esimerkikksi pyörätuolissa istuva hahmo, lastenrattaat yms.

Kirkon tulisi olla jäsentensä, luottamushenkilöidensä ja työntekijöidensä näköinen. Kirkkohallitus on julkaissut monia asiakirjoja, jotta vammainen henkilö pääsee täyteen osallisuuteen eri tasoilla rakkaassa kirkossamme. Ne ovat tärkeitä ja niiden kautta pohdin tätä osallisuutta ja saavutettavuutta. Olen silti sitä mieltä, että meidän kaikkien tulisi päästä entistä enemmän eteenpäin asiakirjoista oikeaan, aitoon osallisuuteen kirkossamme.

Minulle tärkeä ja merkittävä johtotähti on ajatus Jumalan kuvaksi luodusta ihmisestä. Siihen kuulumme me kaikki, roseinemme ja särkyneisyydenkin keskellä. Emmekä saa unohtaa, että vammaisuus on osa tätä kuvaa. Jotain puuttuu, jos vammainen loistaa poissaololla. Eräs tärkeä motto on vammaisliikkeen motto: ”Ei mitään meistä, ilman meitä”.

Kaikille avoin kirkko

Vain kaikille avoin kirkko on uskottava Kristuksen kirkko. Osallisuuden tiellä voi olla fyysiseen ympäristöön, rakenteisiin, epätyydyttäviin käytäntöihin, kommunikaatioon tai asenteisiin liittyviä esteitä. Niiden poistaminen vaatii suunnitelmallista ja jatkuvaa työtä. Osallisuus tulee näkyä seurakuntalaisuutena, vapaaehtois- ja luottamushenkilötoiminnassa paikallisseurakunnasta kirkolliskokoukseen saakka. Pidän tärkeänä, että kirkossa on töissä erilaisissa tehtävissä eri tavoin vammaisia ihmisiä. Meidän tuomamme resurssit ja asiantuntemus ovat merkittävä osa saavutettua kirkkoa.

Kohti kaikkien kirkkoa

Kirkon vammaissymposiumeja pidettiin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin muutamia. Näistä viimeisessä, vuonna 2002 valmisteltiin pohjatekstiä asiakirjalle Kirkko kaikille – Kirkon vammaispoliittinen asiakirja. Se hyväksyttiin Kirkkohallituksen täysistunnossa 13.8.2003. Se perustui Kirkon omaan sanomaan, YK:n sopimuksiin ja keskittyi tiedottamiseen osallisuuden esteistä. Se on 12 sivua sisältävä dokumentti.

Saavu – kirkon saavutettavuusohjelma

Saavu – Kirkon saavutettavuusohjelma hyväksyttiin Kirkkohallituksen täysistunnossa 18.9.2012. Se on vuoden 2002 Kirkko kaikille -julkaisua monipuolisempi. Siinä käy hyvin ilmi, että saavutettavuus nousee teologian ytimestä. Kirkon tulee olla olemukseltaan kaikki huomioon ottava. Saavutettavuudessa valtion ja EU:n lainsäädäntö sitoo myös kirkkoa. Kirkko on osa yhteiskuntaa.

Tutustu Kirkon saavutettavuusohjelmaan

Aktiivisesti osallinen – Toimintaohjelma vuosille 2019–2024

Kirkon uusi toimintaohjelma Aktiivisesti osallinen − YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen kirkon toimintaohjelma 2019−2024 julkaistiin 2.12.2019.

Tutustu Aktiivisesti osallinen -dokumenttiin

Toimintaohjelma pohjautuu YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien yleissopimukseen. Se on julkaistu ja hyväksytty vuonna 2006 ja Suomen hallitus ratifioi sen 10.6.2016. Lue sopimusteksti.

Tämä on tärkeä edistysaskel kohti kaipaamaani konkretiaa kirkon työssä. Toki sitä löytyy jo Saavu-dokumentista ja monien seurakuntien hyvistä käytännöistä.

Vammaisen henkilön oikeuksien toteutumista ja mahdollisuuksia itsenäiseen osallistumiseen voidaan edistää esteettömyydellä, saavutettavuudella, asennemuutoksilla ja erilaisia vammaisuuteen liittyviä tilanteita entistä enemmän huomioon ottamalla.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen edellyttää hyvin monien tahojen yhteistyötä, verkostoitumista, strategista johtamista ja taloudellisia panostuksia kirkon kaikilla tasoilla.

Lisätietoja:

Riitta Kuusi (2016): Kirkko kaikille ja kaikkien kirkko. Vammaisuus sosiaalisena ilmiönä ja teologisena kysymyksenä. Ylempi pastoraalitutkinto.

Vs. seurakuntapastori, ensimmäinen näkövammainen pappisnainen Tuula Paasivirta aloittamassa apostolien päivän messua Vantaan Virtakirkolla heinäkuussa 2020.

Tuula Paasivirta
vs. seurakuntapastori (50%) Vantaankosken seurakunta.

Kirjoittaja on ensimmäinen näkövammainen nainen pastorina, joka käyttää kyynärsauvaa liikkuessaan. Toimii myös toimittajana, kriisityöntekijänä sekä kirjallisuusterapiaohjaajana ja viestintätehtävissä. Saavu Kirkkoposti piste- ja äänilehden päätoimittaja, Kirkkohallituksen virallinen edustaja Vammaisjärjestöjen naisverkossa. Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston perustajajäsen ja joidenkin kirkon työntekijä-, vammais- ja köyhyysjärjestöjen hallituksien jäsen. Hän on myös Vuosaaren seurakunnan seurakuntaneuvoston varajäsen.