Muutoksen johtaminen on ihmisten johtamista ja luottamuksen rakentamista

Kuva: iStock Photos.

Suomalainen julkinen sektori on merkittävien muutosten kohteena. Eniten huomiota on saanut sote- ja maakuntauudistus, mutta monia muutoksia kohdistuu muuallekin, myös kirkon alaan. Muutoksessa johtamisen merkitys korostuu.

Työtä ja työelämää koskeva keskustelu on tällä hetkellä Suomessa ja maailmalla erittäin vilkasta. Teknologinen muutos, automaation, robotisaation sekä tekoälyn kehittyminen siirtävät yhä useamman työntekijän työtä koneen tekemäksi. Monessa ammatissa tarvittava osaaminen muuttuu.

Kyse on merkittävistä muutoksista. Puhutaan jopa koko palkkatyöyhteiskunta-mallin muuttumisesta ja siitä, mikä osa ihmiselle jää työelämässä.

Työllä on keskeinen merkitys elämässämme ja yhteiskunnassamme. Työ tuo toimeentuloa ja aseman yhteiskunnassa. Työtä tekemällä ansaitaan sosiaaliturvaa. Työ tuo sosiaalisia suhteita, ajankäytön rakennetta ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia.

Työ ja elämä ovat monin tavoin kiinni toisissaan, puhutaanhan työelämästä. Työn ja muun elämän rajoista käydään jatkuvaa keskustelua. Työ tulee kotiin paitsi ajatuksissa, myös teoissa uusien viestintävälineiden myötä. Myös kirkon alalla on monia ammatteja, joissa on vaikeaa vetää rajoja työn ja vapaa-ajan välille.

Kirkon alan monissa ammateissa näkyy se, miten työhön liittyvät haasteet ja paineet ovat läsnä seurakuntalaisten elämässä. Toisaalta myös itse kirkon alalla tehtävä työ muuttuu.

Työelämän hyvällä laadulla on monia myönteisiä seurauksia

Viime aikoina suomalaista työelämää on kehitetty paljon. On ollut useita kansallisia ohjelmia, ja työnantajat ovat kehittäneet toimintaansa. Kirkon työelämä 2020 -ohjelmalla, johon KirTEKO 2017 -palkitseminen liittyy, tuetaan kirkon sektorin työpaikkojen muutoksen toteutumista.

Työelämän kehittäminen Suomessa on kannattanut. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työurat ovat pidentyneet. Suomalaisten työtyytyväisyys on korkealla tasolla. Suomalaisten työolot ovat kokonaisuudessaan kansainvälistä kärkeä.

Merkittävää on työelämän laatua koskevan puheen arkipäiväistyminen ja sen tulo yhteiseksi asiaksi. On tullut normaaliksi, että työssä tulee voida hyvin ja eri osapuolten tulee yhdessä toimia työelämän olosuhteiden parantamiseksi.

Hyvä työelämän laatu merkitsee paitsi hyvää koettua työhyvinvointia, sujuvaa työtä, tuloksellisuutta, pienempiä henkilöstökustannuksia ja pidempiä työuria. Se merkitsee myös hyvää asiakkaiden, potilaiden ja seurakuntalaisten palvelua.

Johtaminen korostuu muutoksessa

Suomalainen julkinen sektori on merkittävien muutosten kohteena. Eniten huomiota on saanut sote- ja maakuntauudistus, mutta monia muutoksia kohdistuu muuallekin, myös kirkon alaan.

Kaikki merkittävät rakennemuutokset edellyttävät, että ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa kiinnitetään huomiota arvostavalla tavalla. Muutoksen johtaminen ei koskaan ole tekninen suoritus.

Muutos aiheuttaa epävarmuutta, jota pitää vähentää viestinnällä, avoimella vuorovaikutuksella ja tarjoamalla osallistumisen mahdollisuuksia.

Hyvä muutoksen johtaminen on aina ihmisten johtamista ja luottamuksen rakentamista.

Muutoksissa on myös vaarana, että heikoimmassa asemassa olevat, kuten osatyökykyiset työntekijät, jäävät jalkoihin.

Kirkon alalla hyvää kehitystä ja hienoja esimerkkejä

Kevan viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan kirkon alalla työssä myönteistä ovat hyvät vaikutusmahdollisuudet sekä se, että työympäristö mahdollistaa sujuvan ja turvallisen työn.

Muutoksen johtamisen suhteen tilanne on kirkon alalla parantunut niin, että esimies käsittelee muutoksia henkilöstön kanssa aikaisempaa enemmän. Samoin työpaikan toimintatapoja kehitetään aikaisempaa useammin.

Kirkon työpaikoilla hyväksytään erilaisuutta hieman paremmin kuin kunta-alalla ja myös palautteen saaminen on paremmalla tolalla.

Tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat, että kirkon alalla on tapahtumassa hyvää kehitystä työelämän kehittämisen suhteen. Tätä osoittavat myös KirTEKO-hankkeessa palkitut ja mukana olleet hankkeet.

Tätä hyvää kehittämistyötä on tarpeen jatkaa nykyisisissä nopeasti muuttuvissa oloissa. On tärkeää, että tätä tehdään Suomen juhlavuodenkin henkeen sopivalla tavalla yhdessä.

Pauli Forma
Kevan työelämäpalveluiden johtaja

Kirjoitus perustuu Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forman puheenvuoroon Kirkkopäivillä KirTEKO 2017 – palkitsemisen paikka -tilaisuudessa 20.5.2017. Tilaisuudessa palkittiin KirTEKO 2017 -palkinnolla Haminan seurakunta, Lappeenrannan seurakuntayhtymä ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *