Kesäjuhlien vapaaehtoiset ylittävät herätysliikerajoja

Hengen uudistuksen kesäjuhlat rakennetaan yhdessä paikallisseurakunnan kanssa. - Kuva: Ari Suomi.

Hengen uudistuksen kesäjuhlat rakennetaan yhdessä paikallisseurakunnan kanssa. – Kuva: Ari Suomi.

Jotta 140 tuhatta ihmistä voisi nauttia jokavuotisten hengellisten kesäjuhlien ohjelmasta ja tarjoilusta, tarvitaan kymmenen tuhatta vapaaehtoista nikkaroimaan, ohjaamaan liikennettä, jakamaan ruokaa ja rukoilemaan. Apua saadaan ja annetaan myös yli herätysliikerajojen.

Kesäjuhlatalkoissa herätysliikkeiden rajat eivät merkitse käytännössä paljoakaan. Varsinkin pienillä paikkakunnilla kesäjuhla on paikkakunnan yhteinen juttu, jossa autetaan missä suinkin voidaan.

Ensi kesän juhlia suunnitellaan jo kymmenillä paikkakunnilla. Monissa herätysliikkeissä pohditaan juhlien tulevaisuutta pidemmällekin. Löytyykö tulevaisuudessa riittävästi ihmisiä, joilla on halua tehdä raskastakin työtä itselle vieraan tai uuden tapahtuman onnistumiseksi? Uhkakuvia ovat maaseudun autioituminen, seurakuntien pieneneminen ja väestön ikääntyminen.

Myös viranomaisten ja juhlavieraiden vaatimustaso on noussut. Esimerkiksi vaatimukset hygienian, turvallisuuden ja liikennejärjestelyjen suhteen kasvavat koko ajan. Tänä vuonna muun muassa körttien Herättäjäjuhlien juhla-alueella jäätelön myynti kylmälaukuista kiellettiin hygieniasyistä. Suurissa kaupungeissa liikennesuunnitelmat ovat yksistään valtava urakka.  Myöskään perinteinen ryhmämajoitus yhteisine suihkutiloineen ei enää houkuttele, vaan yhä useammat haluavat omat vessat yöpaikkaansa.

“Voimme vain kutsua, emme vaatia”

Herättäjäjuhlat järjestettiin tänä kesänä Haapajärvellä. Niihin osallistui noin 27 tuhatta ihmistä. Talkoolaisia oli mukana 1400, ja joukossa oli paljon ihmisiä, joille herännäisyys ei ollut ennestään omakohtaisesti kovin tuttu asia. Talkoolaisiksi saatiin myös monia muihin herätysliikkeisiin kuuluvia.

”Juhlaorganisaatio kootaan joka vuosi uudelleen juhlapaikkakunnan ihmisistä. Jäsenten kokoamisessa ei katsota, miten paljon on mukana liikkeessä tai käy seuroissa, vaan osaako hoitaa jonkin homman. Mukana on joka vuosi sellaisia joilla ei ole käsitystä liikkeen luonteesta. Heidän kynnyksensä käydä myöhemminkin juhlilla madaltuu ja ennakkoluulot usein murtuvat”, kertoo juhlajärjestäjä Osmo Kangas Herättäjä-yhdistyksestä.

Talkootehtävät ovat hyvä tapa tutustua herätysliikkeiden toimintaan. - Kuva: Matleena Marjoniemi

Talkootehtävät ovat hyvä tapa tutustua herätysliikkeiden toimintaan. – Kuva: Matleena Marjoniemi

Yksi yleinen ennakkoluulo on Kankaan mukaan se, että Herättäjäjuhlat olisi tarkoitettu vain tietylle joukolle, umpikörteille.

”Talkoissa ihmiset voivat nähdä, että juhlille ovat oikein tervetulleita kaikki, myös liikkeen liepeillä olevat tai niin sanotusti ulkopuoliset, vaikka se herännäisyyden kohdalla onkin hiukan omituinen sana”, Kangas sanoo.

”Liikkeessä ei ole selvää rajaa jäsenten ja muiden välillä. Matala kynnys ja vapaus kuuluvat tähän perinteeseen ja tekevät siitä myös yhdestä näkökulmasta katsottuna heikon. Jos olisi selvemmin jäsenet ja muut, jäseniä voisi velvoittaa eri tavalla osallistumaan käytännön työhön. Se vaatii myös epävarmuuden sietämistä, kun voimme vain kutsua, mutta emme vaatia. Hengellisessä sitoutumisessa saa olla rohkeasti liepeillä ja säilyttää kriittisenkin asenteen”, Kangas pohtii herännäisyyden suhdetta juhlien vaatimaan vapaaehtoistyöhön.

Paikallisseurakunnan ja herätysliikkeen yhteinen ponnistus

Hengen uudistus kirkossamme ry:n kesäjuhlaa vietettiin elokuun alussa parin tuhannen ihmisen voimin Lohjalla. Järjestösihteeri Jukka Hammarénin mukaan liikettä yhdistää karismaattinen kristillisyys. Liike korostaa Pyhän Hengen antamia hengellisiä lahjoja ja järjestää muun muassa armolahjakoulutusta.

Hengen uudistuksen juhlat saivat alkunsa 1980-luvulla Hämeenlinnasta, josta ne lähtivät vähitellen muiden kesäjuhlien tapaan kiertämään maata. Hengen uudistuksen juhlassakin on nykyisin keskeistä yhteistyö paikallisseurakunnan kanssa. Tänä vuonna juhlaan osallistui ennätysmäärä ihmisiä. Hammarénin mukaan selitys on eteläinen sijainti.

”Pohjoissuomalaisille matkustaminen ei ole mikään ongelma, he ovat siihen tottuneet. Mutta etelässä ihmisille matka on isompi kynnys”, hän sanoo. Ensi vuonna juhla pidetään Kalajoella ja aktiivinen valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Paikallisseurakunta kokoaa tarvittavat sata talkoolaista.

”Yhteistyöseurakunnissa on usein jokin sellainen tavoite tai hanke menossa, johon meidän työmme sopii. Jokin hengellinen teema tai uuden yhteisöllisyyden etsiminen”, Hammarén kertoo. Liike kouluttaa muun muassa juhlassa käytettäviä rukouspalvelijoita.

”Rukouspalvelijoiden kokemukset jäävät palvelemaan seurakuntaa. Seurakunnat saavat juhlista piristysruiskeen hengelliseen elämäänsä”, Hammarén sanoo.

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *