Kirkko osana globaalia maailmankylää

turvapaikanhakijatKesästä 2015 eteenpäin myös Suomessa alkoivat näkyä enenevässä määrin kansainvälisen pakolaiskriisin vaikutukset, kun poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita saapui maahamme. Kirkko on ollut mukana niin käytännön tasolla kuin kannanottojen muodossa tukemassa turvapaikanhakijoita.

Seurakunnat ovat saaneet myös tunnustusta tekemästään työstä. Esimerkiksi Satakunnan ja Varsinais-Suomen Suomen Punaisen Ristin piirit antoivat paikallisille seurakunnille Ennakkoluuloton Edelläkävijä -tunnustuksen.

Seurakunnat tarttuivat toimeen

Kirkon tutkimuskeskuksen Seurakuntakyselyssä 2016 kartoitettiin myös seurakunnissa tehtyä monikulttuurisuustyötä ja turvapaikanhakijoiden kohtaamista. Kysely osoitti, että kaiken kaikkiaan yhdeksän seurakuntaa ja seurakuntataloutta kymmenestä oli reagoinut jollain tavoin turvapaikanhakijoiden avuntarpeeseen.

Seurakuntien antama tuki turvapaikanhakijoille näytti olevan merkittävässä määrin riippuvaista siitä, sijaitsiko lähialueella vastaanottokeskusta. Eniten vastaanottokeskusten läheisyys vaikutti siihen, kuuluiko turvapaikanhakijoiden auttamismuotoihin vaikkapa ruokailun, urheilutapahtumien tai muun toiminnan järjestäminen. Avustustoimiin tartuttiin laajalti, mutta joltain osin aktiivisuus näkyi erityisen vahvana Espoon ja Helsingin hiippakunnissa.

Yli puolet (60 %) seurakunnista ilmoitti, että on organisoinut tavara -tai vaatelahjoituksia. Niin ikään noin puolet seurakunnista (54 %) ilmoitti, että ovat keränneet ylimääräisen kolehdin tuen antamiseksi. Noin neljännes (26 %) seurakunnista ilmoitti järjestävänsä ruokailuja, urheilutapahtumia ja muuta toimintaa. Taloudellista avustusta pakolaiskriisin helpottamiseksi Suomessa lisäsi kymmenesosa seurakunnista.

Kohtaamisia ja dialogia

Yli kolmannes (35 %) seurakunnista ilmoitti että niillä on ollut muslimien kohtaamiseen liittyvää toimintaa. Tätä voidaan pitää varsin merkittävänä asiana. Näin isoa osuutta selittävät turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä ja seurakunnan avustustoiminnan kautta luodut kontaktit muslimeihin. Kohtaamismahdollisuuksia on mahdollisesti avautunut myös sitä kautta, että lähes kaksi viidestä (38 %) seurakunnasta kertoi kutsuneensa turvapaikanhakijoita hengellisiin tilaisuuksiin ja yhteiseen rukoushetkeen.

Kaikissa seurakunnissa muslimien kohtaamista erilaisissa avustus-ja kriisitilanteissa ei ole kuitenkaan mielletty erityisesti uskontodialogiin liittyväksi kohtaamiseksi, jossa pohditaan erilaisia uskontoteologisia kysymyksiä. Kohtaamiset ovat toteutuneet ilmeisen paljon myös perinteisten uskontodialogi-toimintamuotojen ulkopuolella.

Kohtaamisten apuvälineeksi Kirkkohallitus on julkaissut Kohti Pyhää – Uskontojen kohtaaminen kirkollisissa toimituksissa -oppaan (2013), jossa tarkastellaan uskonnollisen moninaisuuden kohtaamista seurakunnan perustyössä. Muuttuva maailmantilanne vaikuttaa siihen, että myös uskontodialogiin ja uskontoteologiaan liittyvät kysymykset tulevat entistä ajankohtaisemmiksi Monet seurakunnat kohtaavat työssään varsin laajan etnisten ja kulttuuristen ryhmien kirjon.

Lisää tietoa seurakuntien avusta turvapaikanhakijoille löytyy Kirkon tutkimuskeskuksen uudelta Tableau-sivustolta.

Jussi SohlbergJussi Sohlberg
Tutkimuskoordinaattori
Kirkon tutkimuskeskus

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *