Noora Mattila Kiovassa
Olen viettänyt kahdeksan kuukautta Unkarissa Erasmus-vaihto-opiskelijana ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkoasiainosaston stipendiaattina. Muistan, miten syyskuussa ajatus kokonaisesta lukuvuodesta Unkarissa tuntui todella pitkältä. Aika on kuitenkin kulunut nopeasti, ja tällä hetkellä vaihto-opiskelua on jäljellä enää noin kuukausi. Opiskelen Budapestin luterilaisessa teologisessa yliopistossa, jossa meitä englanniksi opiskelevia vaihto-opiskelijoita on yhteensä vain kaksi. Nautimme käytännössä yksityisopetuksesta, joten aivan tyypillisimmästä päästä oma vaihto-opiskelukokemukseni ei siis ole. Toisaalta koen olevani keskimääräistä vaihto-opiskelijaa paremmin kartalla Unkarin ajankohtaisista asioista: opettajani kertovat mielellään varsinaisten luentoaiheiden ohella niin Unkarin historiasta kuin nykytilanteestakin.
Unkarissa luterilainen kirkko on pieni vähemmistökirkko, eikä sillä ole vahvoja poliittisia kytköksiä kuten esimerkiksi Unkarin reformoidulla ja katolisella kirkolla. Suomen näkökulmasta Unkarin luterilainen kirkko on konservatiivinen, mutta unkarilaisessa viitekehyksessä liberaalein vaihtoehto. Luterilaisen kirkon piirissä on esimerkiksi mahdollista kuulla ja esittää myös Unkarin ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Ongelma kuitenkin on, ettei luterilaisella kirkolla juuri ole julkista vaikutusvaltaa sen pienuuden vuoksi.
Yhteiskunnallista näköalattomuutta
Maahanmuuton lisäksi Unkarissa puhuttaa maastamuutto: monet muuttavat pois paremman toimeentulon ja tulevaisuuden perässä. Lehdistönvapautta Unkarissa ei juuri tällä hetkellä ole. Yliopistojen itsemääräämisoikeutta on kavennettu, kouluttautumismahdollisuudet tulevaisuudessa huolettavat erityisesti opiskelijoita. Alkuvuodesta hallitus päätti ratkaista kodittomuusongelman kriminalisoimalla kadulla nukkumisen, mutta resurssipulan vuoksi kodittomat palasivat myöhemmin keväällä takaisin katukuvaan. Unkarin hallitus muistuttaa käytännössä yksipuoluejärjestelmää, jota on mahdotonta haastaa demokratian keinoin. Kansalaisyhteiskunta on heikko. Ei siis ihme, että koko yhteiskuntaa tuntuu vaivaavan näköalattomuus tulevaisuuden suhteen. Unkari on Suomeen verrattuna hyvin erilainen yhteiskunta, ja se olikin yksi syy, miksi halusin viettää vaihto-opiskeluvuoteni juuri täällä.
Arvokkaita oppeja
Vaihto-opiskelu Unkarissa on herättänyt kiinnostukseni Euroopan historiaan ja yhteiskunnallisten ja poliittisten tilanteiden seuraamiseen uudella tavalla. Koen saaneeni arvokkaan kokemuksen vähemmistöön kuulumisesta, sillä ulkomaalaisena olen paikallisiin verrattuna ”joku toinen”. Itäeurooppalainen kulttuuri ja ajoittaiset kielimuuriin liittyvät haasteet ovat opettaneet joustavuutta ja kärsivällisyyttä. Vaihto-opiskelu on ollut kasvattava kokemus, ja lisäksi erinomainen mahdollisuus matkustella ja tutustua ihmisiin ympäri Eurooppaa. Uskon, että Suomeen palatessani katson monia asioita eri näkökulmasta kuin ennen.
Noora Mattila, TK
Kirjoittaja on opiskellut lukuvuoden 2018-2019 Budapestin luterilaisessa teologisessa yliopistossa kirkon ulkoasiain osaston stipendiaattina.