Ortodoksisuus armenialaisten ihonvärinä

mirhaArmenia on maailman ensimmäinen kristitty valtio – jo vuodesta 301 lähtien. Armenialaisen kirkon juuret ulottuvat kuitenkin apostolisiin aikoihin saakka. Apostoli Taddeusta ja Bartolomeusta kunnioitetaan Armenian apostoleina kirkon ensimmäisinä johtajina. Kirkollisen tradition mukaan nämä apostolit toivat evankeliumin sanoman armenialaisille.

Kirkon pitkä historia näkyy Armeniassa kaikkialla. Luostareita ja kirkkoja on lähestulkoon samalla tiheydellä kuin Suomessa järviä. Samalla kun voimme Suomessa ihailla joitain keskiaikaisia kivikirkkoja, Armeniassa voi nähdä 300-luvulla perustetun luostarin, joka on kunnostettu 600-luvulla. Kristillisen kirkon historia ulottuu kauas ja se on jättänyt syvän pohjavirran armenialaisten elämään. Kirkon johtaja katolikos Karekin II kuvasi tätä sanomalla, että ortodoksisuus on armenialaisten ihonväri.

Suurvallasta sortovuosiin

Armenia oli merkittävä suurvalta ennen ajanlaskumme alkua. Sen alue ulottui Kaspianmereltä Välimerelle. Armenia on kuitenkin joutunut historiansa aikana useiden valtioiden runtelemaksi. Viime vuosisadan suurin julmuus oli armenialaisten kansanmurha, josta tänä vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta. Sen aikana surmattiin yli miljoona armenialaista, joidenkin arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa. Surmatöissä käytetyt menetelmät hakevat julmuudessaan vertaistaan. Kansanmurhan taustalla oli se, että kristittyjä armenialaisia pidettiin uhkana Osmannien valtakunnan yhtenäisyydelle. Heitä asui nykyisen Turkin alueella noin kaksi miljoonaa. Turkki ei ole tunnustanut kansanmurhaa.

Kansanmurhan näännyttämä kansakunta menetti itsenäisyytensä kun se joulukuussa 1920 liitettiin osaksi Neuvosto-Venäjää. Armenian apostolisen kirkon kannalta kommunistivalta oli tuhoisaa. Kirkkoja ja luostareita suljettiin, tuhottiin tai muutettiin kommunistien kekseliäisyydellä ”hyödyllisempään” käyttöön: viljasiiloiksi, elokuvateattereiksi, ammusvarastoiksi, jne. Ennen toista maailmansotaa toimivia kirkkoja oli vain 15. Stalinin uskontopoliittinen takinkäännös toisen maailmansodan aikana ja myöhemmin vuoden 1975 ETYK-kokouksen linjaukset eivät paljoakaan parantaneet tilannetta. Neuvostovallan lopulla jumalanpalveluskäytössä oli vain 30 kirkkoa, pappeja oli 50.

Mirhaöljy yhdistää kansaa

Ihonväri ei ole lähtenyt, vaikka ihoa on revitty ja valtaosa armenialaisista on joutunut pakenemaan eri puolille maailmaa. Katolikoksen sanat ortodoksisuudesta armenialaisten ihonvärinä saivat konkreettisen osoituksen ekumeenisessa juhlassa, jossa siunattiin pyhä mirhaöljy. Samalla se osoitti miten toivottomaan yritykseen kommunistit lähtivät yrittäessään kukistaa uskontoa marxilais-leniniläisellä ideologialla, jossa yritettiin vedota (vääristellen) järkeen.

Mirhaöljyä käytetään kasteen yhteydessä – uusi kristitty voidellaan pyhällä mirhaöljyllä. Sitä käytetään myös piispan vihkimisessä, papin hautaamisessa, veden siunaamisessa ja uusien kirkkojen vihkimisessä. Se on armenialaisia yhdistävä, sillä samaa mirhaöljyä käytetään armenialaisissa hiippakunnissa ympäri maailmaa. Mirhaöjyn siunaaminen tapahtuu noin joka seitsemäs vuosi. Se pyhitetään armenialaisen kirkon keskuspaikassa Etchmiadzinissa.

Mirhaöljy valmistetaan ikivanhalla reseptillä ikivanhan käytännön mukaan. Perusaineena on puhdas oliiviöljy, johon sekoitetaan 40 tuoksuainetta. Katolikos siunaa ainekset ja Etchmiadzinin veljistö alkaa rukoillen sekoittaa niitä. Mirhaa keitetään kolme päivää ja kolme yötä. Kaikkeen liittyy oma ikiaikainen symboliikkansa. Mirha-astia viedään katedraalin pääalttarille, jossa se odottaa 40 päivää ja saa siunauksen koko kirkkokansa rukouksista. Lopulta toimitetaan mirhaöljyn siunaaminen, joka on ainutlaatuinen seremonia omine hymneineen ja rukouksineen. Pata avataan ja siihen kaadetaan eri puolilla maailmaa jäljelle jäänyt mirhaöljy. Näin traditio jatkuu konkreettisessa muodossa sukupolvelta toiselle ja yhdistää armenialaisia ympäri maailmaa.

Traditio kantaa

Mirhaöljyn pyhittäminen on yksi esimerkki siitä miten traditio kantaa yli vuosisatojen – ja yli käsittämättömien kärsimysten. Tuhannet ja taas tuhannet armenialaiset pyhiinvaeltajat tulevat ympäri maailmaa osallistumaan tähän juhlaan. Ja traditio jatkuu ympäri maailmaa kun pyhitetty mirhaöljy viedään kaikkiin maanosiin armenialaisiin seurakuntiin.

Seremoniaan liittyy monia asioita, joita läntisen kristillisyyden valistuksen lapsen on vaikea ymmärtää. Samalla siinä on jotain salattua voimaa – pyhää jota ei voikaan selittää. Se yhdistää armenialaisia edelleen ympäri maailmaa – ja lujittaa ihonväriä.

kaariainenKimmo Kääriäinen
kirkkoneuvos
Kirkon ulkoasiain osasto

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *