С Рождеством! S rozdestvom! Syntymäjuhlaa! Venäjällä voi viettää kaksi joulua

Gospelkuoro Pyhän Annan kirkossa.

Vaikka joulu hävisi lähes jäljettömiin Neuvostoliiton aikana, on sillä pitkät perinteet Venäjällä. Joulusta tuli virallinen juhla jo Kiovan Venäjän suurruhtinas Vladimir Suuren aikana 900-luvun lopussa suurruhtinaan otettua kasteen. Lähes tuhannen vuoden ajan, aina vuoteen 1918 asti joulua vietettiin 25. joulukuuta, viikkoa ennen uutta vuotta kuten suurimmassa osassa muuta Eurooppaa.

Venäjän ortodoksinen kirkko noudattaa kuitenkin juliaanista kalenteria, joka on nykyisin 13 päivää meidän käyttämäämme gregoriaanista kalenteria jäljessä. Ortodoksisen kalenterin mukaista jouluyötä vietetään Venäjällä siis tammikuun 6. ja 7. päivän välisenä yönä. Ihmisiä kerääntyy massoittain kirkkoihin, vaikka vuoden suurin juhla onkin uusivuosi. Tosin tänä vuonna Pietarista on kuulunut uutisia, etteivät metrot kulkisi uutenavuotena koronan vuoksi ja yli 50 hengen tapahtumat olisi kielletty.

Kyselyjen mukaan 41–74 % Venäjän väestöstä samastuu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon tai pitää itseään ortodoksina. Jäsenistön määrän arvellaan olevan noin 90 000 000, mutta virallista tilastoa kirkossa ei pidetä. Luterilaisia taas Venäjällä on laskujeni mukaan noin 50 000 henkilöä tai alle, eli pienen pieni prosentti väestöstä.

Miten luterilaiset viettävät joulua Venäjällä?

Kuluneen vuoden olen tehnyt selvitystä Inkerin kirkosta Venäjällä: siitä minkälainen Inkerin kirkko on vuonna 2020 ja siitä, minkälaiset yhteydet suomalaisilla ja muilla ulkomaisilla kirkoilla ja järjestöillä on sen kanssa. Erityisen kiinnostavaa on ollut tutustua paikalliseen seurakuntaelämään, siihen miten Venäjällä sen yhdeksällä eri aikavyöhykkeellä eletään luterilaisuutta todeksi. Olen saanut käsityksen asiasta tutustumalla ihmisiin ja haastattelemalla heitä. Selvitys valmistuu maaliskuussa kokonaisuudessaan, mutta nyt muutamia kuulumisia näin joulun alla luterilaisesta joulusta ortodoksisella Venäjällä.

Suosituin luterilainen kirkko Venäjällä on Inkerin kirkon Pyhän Annan Kirche

Kuvassa oleva Pyhän Annan kirkko vaurioitui pahoin tulipalossa vuonna 2002. Sen julkisivut, perustus ja katto korjattiin vuosina 2010–2013. Inkerin kirkolle luovutetussa, sisätiloiltaan yhä raunioituneessa rakennuksessa on pidetty jumalanpalveluksia joulusta 2013 lähtien. Nyt siellä on 250 000 kävijää ja yli 500 tapahtumaa vuodessa. Kirkon estetiikka ja tapahtumaohjelmisto on rakennettu monipuoliseksi ja kansainväliseksi. Ja tätä kaikkea pyörittävät kaksi palkattua työntekijää ja 70 noin 20-30–vuotiasta nuorta vapaaehtoista, joille on annettu vastuu ja vapaus tuottaa kulttuuriohjelmistoa. Tapahtumatarjontaa metropolissa on enemmän kuin sitä pystytään kirkossa toteuttamaan. Ja on siellä käynyt jo suomalaisiakin seurakuntia ihastelemassa vapaaehtoisvetoista toimintaa, joka houkuttelee lisää nuoria mukaan joka vuosi.

Tänä jouluna kirkossa ei ole voitu järjestää suosittuja viiden päivän joulumarkkinoita tai sinfoniaorkesterikonsertteja, koska koronatilanne Pietarissa on edelleen vaikea. Suurista tapahtumista on täytynyt siis luopua ja tänä vuonna jouluaatoksi on ajateltu järjestää jumalanpalveluksen lisäksi vain pienimuotoista ohjelmaa, kuten seurakunnan ukulele-orkesterin konsertti. Inkerin kirkon seurakunnissa joulua vietetään luterilaisen kalenterin mukaan, mutta ihmisten arki huomioiden, koska Venäjällä 25.12. on arkipäivä ja ihmiset käyvät silloin normaalisti töissä ja koulussa.

Loma kouluissa ja virastoissa alkaa vasta 31.12. ja seuraavat 10 päivää ovatkin sitten lomaa. Pyhässä Annassa on silloin ollut tapana näyttää kirkossa joka päivä jouluelokuvia, joiden alussa kirkkoherra Jevgeni Raskatov pitää elokuvasta alustuksen. Raskatovin mukaan ihmiset haluavat viettää joulua kuin ”elokuvassa” ja siksikin elokuvien näyttäminen on hyvä tapa tarjota ihmisille kohotusta vaativankin arjen keskelle.

Luterilaista identiteettiä vahvistetaan viettämällä omia juhlapyhiä – luterilainen joulunvietto sopeutui paikallisiin vanhoihin perinteisiin

Inkerin kirkko tai luterilaisuus yleensäkään eivät ole kaikkialla Venäjällä niin tunnettuja kuin ne ovat Pietarissa tai Karjalassa. Maassa, jossa uskonnot ja kirkot tukahdutettiin 70 vuodeksi, ei ole vieläkään riittävästi tietoa tai opetusta uskonnoista. Toisaalta isossa maassa on myös aina kiinnostuneita ja Inkerin kirkolla onkin pieniä seurakuntia ympäri Venäjää kuten Uralilla suomalais-ugrilaisten kansojen mailla. Uralin nuori lääninrovasti Konstantin Subbotin kertoo, että oikeastaan Suomen Lähetysseuran lähetit Juha ja Anu Väliaho toivat luterilaisen joulunvieton Uralille 90-luvulla. Ennen heitä joulua vietettiin virallisesti vain ortodoksisen kalenterin mukaan, mutta tavat muuttuvat hiljalleen ja sopeutuvat paikallisiin perinteisiin.

Venäjällä luterilaiset viettävätkin useimmiten kaksi joulua, koska yhteiskunnassa eletään ortodoksisen kalenterin mukaan. Kun luterilaiset perinteet vahvistuivat Uralilla ja seurakunnat kasvoivat, alettiin viettää joulujumalanpalvelusta 25.12. ja nykyään se on myös yksi tärkeimmistä lähetyksen tapahtumista. Juhlaan kutsutaan paikallisia ihmisiä ja seurakunta pyritään tekemään iloisen tapahtuman avulla tutuksi myös uusille kävijöille. ”Venäjällä jouluna luterilaiseen kirkkoon astuu aina joku ensimmäistä kertaa ja kiinnostuu ehkä, kun siellä puhutaan ymmärrettävällä omalla kielellä ja siellä saa opetusta kristinuskosta,” Konstantin kertoo.

Toisaalta Uralilla järjestetään tapahtumia myös ortodoksikalenterin mukaisena jouluna ja tänäkin jouluna suunnitelmissa on yhteinen diakoniaprojekti paikallisen ortodoksiseurakunnan kanssa – joulu viedään yhdessä lastenkoteihin. ”Diakoniassa ei kysytä tunnustusrajoja,” Konstantin jatkaa.

Yhtä lailla Konstantin ja Jevgeni ovat kiinnostuneita suomalaisista tavoista valmistautua jouluun.  Vaikka kulttuurieroja aina on, vielä enemmän on yhteistä. Kokoonnumme meitä yhdistävän Jeesuksen syntymäjuhlan äärelle. Venäjän sana “joulu” tulee muuten sanasta “syntymä” ja “Hyvää joulua” sanotaan siis kirjaimellisesti ”Syntymää!” Uralilta ja Pietarista haluttiin toivottaakin Suomeen ja kirkkoomme jokaiselle teille: С Рождеством! S rozdestvom! Syntymäjuhlaa!

Riikka Porkola
Projektitutkija, Ulkoasia
in osasto, Kirkkohallitus

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *