obduktio - kappeli

“Ja viimein sun matkaan ei pääse saattajatkaan”

14.4.2021

Saattajat pyhällä matkalla ”Olette pyhällä matkalla”. Kollegani kertoi sanoneensa näin perheelle, joka sairaalan saattohoito-osastolla hyvästeli läheistään. Nuo sanat jäivät pitkäksi aikaa mieleeni. Kun minä saattelin sairastunutta läheistäni tästä elämästä, olinko minäkin silloin pyhällä matkalla? Kukaan ei kysynyt, tahdonko lähteä tuolle matkalle. Matka tuli liian nopeasti. En ollut valmistautunut enkä tiedä, olisinko voinutkaan. Reppuni oli pakkaamatta […]

palikkatornin kasaus

Oppia ikä kaikki?

17.3.2021

Sielunhoitajan jatkoluokka? ”Sinä kävit sellaisen sairaalasielunhoitajan jatkoluokan.” Lasken kymmeneen ja jätän sanomatta. Tuo vapaalla kädellä siteerattu kanssaihmisen kommentti liittyy keskusteluun, jonka kävimme jonkin menneen talven lumilla. Sen taustana oli syksyllä 2018 kohdalleni sattunut aivoverenvuoto, joka vei minut pitkälle piknikille mansikkapelloille, joilta en palannut entiselläni. Kukaan ei palaa matkalta samana kuin oli sille lähtiessään. Se, mitä […]

Karvainen todellisuus

17.10.2018

Nuorilta on etukäteen kysytty, ketkä haluavat tavata tänään Elina-papin koiran. Toisella osastolla koirakontaktiin haluaa yksi ja toisella kolme nuorta. Olemme koiran kanssa ensimmäistä kertaa käymässä nuorten intensiivihoidon yksikössä, jossa on kaksi osastoa. Koira tutustuu osastoon siten, että nuoret piilottavat sille nameja. Samalla annetaan koiralle myönteinen kokemus uudesta paikasta. Täällä on kivaa. Saa nameja ja rapsutuksia. […]

Violettia kynsilakkaa, kiitos!

19.9.2018

Meillä Lappeenrannassa on aina ollut hyvä onni sairaalasielunhoidon harjoittelijoiden suhteen. Harjoittelijat ovat olleet hyviä ja keskustelut heidän kanssaan virkistävät ja haastavat myös meitä vakityöntekijöitä. Tänä kesänä mieleeni tuli muisto omasta harjoittelusta Tampereella kahdenkymmenenyhden vuoden takaa. Olin kaupassa ja sivusta kuulin, kun kaksi ihmistä keskusteli kynsilakan väristä tai tarkemmin sen sävystä. Pidin aihetta turhanpäiväisenä ja pinnallisena […]

Ovi auki

24.11.2017

Pikkuhiljaa hiipien se asettui asumaan. Ei se tarvinnut kosiomieheksi tai puhenaiseksi teoriaa eikä luentoa, se tarvitsi vain elämistä ja kuolemista ja uskallusta miettiä näitä kahta. Elämää ja kuolemaa. Seison sairaalan käytävällä, papin sokeripala kaulassa huutomerkkinä. Nuori nainen lähestyy, kova tuska katseessa luo urat poskipäihin. Kysymys alkaa melkein huutona, mutta lopulta se kirahtaa vaikeasti ulos: mihin […]

Hermeneuttinen haaste moniuskontoisessa sielunhoidossa

19.10.2017

Eurooppalaisen sielunhoitoverkoston ECPCC:n (European Council for Pastoral Care and Counselling) konferenssi pidettiin 23.–28.8.2017 Kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä. Konferenssiin osallistui noin sata sielunhoitajaa ja tutkijaa eri puolilta Eurooppaa. Yksi konferenssissa esiin noussut teema oli monikulttuurisuuden ja -uskontoisuuden haaste kristilliselle kirkolle. Aihetta käsitteli muun muassa hollantilainen tutkija Theo van Leeuwen, joka tekee parhaillaan aiheeseen liittyvää väitöskirjatutkimusta. Van Leeuwenin […]

Läsnäolo sielunhoidossa

2.11.2016

Sielunhoidon yhteydessä puhutaan paljon läsnäolosta. Usein sielunhoitokirjallisuudessakin mainitaan, että sielunhoidon peruselementtejä ovat aktiivinen kuuntelu ja läsnäolo. Harvoin noita kahta kuitenkaan selitetään tai ihan varsinaisesti opetetaan. Minulta eräs asiakas kysyi kerran mindfulness-kurssin aluksi, että olenkos minä nyt läsnä, kun nimen perään on laitettu rasti kurssille saapumisen merkiksi. Kysymys oli puhutteleva, vaikka se olikin huumorilla ilmaistu. Mitä […]

Oman elämänsä muukalaisia

4.5.2016

Edesmennyt ruotsalaiskirjailija Henning Mankell piti sairautensa aikana syöpäpäiväkirjaa. Kahdeksan kuukautta sairastettuaan hän kysyi: Olenko ylipäätään muuttunut? Vai olenko sama nyt kuin ennenkin? Mitä ihmisen identiteetille tapahtuu vaikean sairauden edessä? Hän myös itse vastasi: ”Tällä hetkellä tuntuu luonnollisimmalta sanoa, että jokainen asia elämässäni näyttäytyy syövän asettamaa taustaa vasten. Kaikki mihin ryhdyn – tai en ryhdy – […]

Sairaalasielunhoito

5.12.2014

Olen antanut sairaalasielunhoidon lähinnä diakonissa Susiroikan tehtäväksi, mutta hän on kertonut, että häntä ei ole sairaalaan kutsuttu sen jälkeen kun hän viran vastaanottaessaan kävi siellä esittäytymässä.   Vapaaehtoisten osallistuminen sielunhoitotyöhön Jotkut seurakuntalaiset ovat sitä yrittäneet, mutta olen heitä ankarasti nuhdellut ja ovat jättäneet sen sikseen.     Jatkuu… Katso muut jatkokertomukset

Työntekijöiden käynnit sairaaloissa ja laitoksissa

21.11.2014

Työntekijöiden käynnit sairaaloissa ovat onneksi jääneet vähiin. Kuluneella viisivuotiskaudella ei tule mieleeni muuta kuin kanttori Hihitin käynti sairaalassa hänen iskettyään itseään kirveellä polveen ollessaan virittämässä urkuja, mikä seikka on jäänyt itsellenikin hieman hämäräksi. On vaikea ymmärtää, mihin urkujen virityksessä on tarvittu kirvestä ja vielä vaikeampaa selvittää, miksi kanttori Hihitti oli kiivennyt kirkon katolle. Toisaalta arvostan […]