Työhyvinvoinnin johtaminen – yhteinen prosessi

“Jokainen työyhteisö tekee työhyvinvointinsa itse.” Näin kirjoitti dosentti Erkki Yrjänheikki Aamulehden Mielipide-palstalla syksyllä 2017. Keskeisiksi vaikuttajiksi asian suhteen hän nimesi linjajohdon, työyhteisön ja yksilöt itse eli koko työpaikan toimintoihin vaikuttavan porukan.

Vastuullisia työhyvinvointitoimijoita siis piisaa seurakuntatyöpaikoillakin, mutta olisiko jonkun otettava asia erityiseksi huolekseen? Työturvallisuuslain mukaan olisi. Sen mukaan tämä ”joku” on työnantaja ja sen edustajat. Työnantajalle on säädetty yleinen vastuu työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta ja sen kehittämisestä ja myös velvollisuus toimia asiassa yhteistyössä työntekijöiden kanssa.

Johtamisesta yhteinen prosessi

Työnantajan vastuu tarkoittaa käytännössä turvallisuusjohtamista tai toisin sanoin työhyvinvoinnin johtamista. Se tarkoittaa sitä, että työnantajaorganisaationa toimiva seurakunta on kiinnostunut henkilöstön työhyvinvoinnista tai työkyvystä johtoa ja päättäjiä myöten sekä haluaa vaikuttaa siihen.

Tällainen seurakunta asettaa strategiassaan tai toimintasuunnitelmissaan esimerkiksi lakisääteisessä työsuojelun toimintaohjelmassa asiaa koskevia tavoitteita. Sen johto, esimiehet ja työntekijät toimivat asiaa edistettäessä yhteistyössä keskenään. Ne kehittävät toimintaa hankkimalla tietoa, rakentamalla toimintamalleja sekä seuraamalla ja analysoimalla tehtyä. Työhönsä ne osaavat hankkia tukea työterveyshuollolta ja muilta kumppaneilta.

Näin toimivassa työpaikassa työhyvinvoinnin johtaminen on yhteinen prosessi, jossa liike on jatkuvaa. Syntyy työhyvinvointia ja tutkimuksinkin todistettua tuloksellista toimintaa, joka näkyy ja tuntuu seurakuntalaisiin ja muihin ihmisiin saakka.

Kirtekon oppimisverkosto

Kirkon työelämä 2020 -ohjelma (Kirteko) tarjosi vuosi sitten keväällä yhdeksälle seurakunnalle mahdollisuuden lähteä kehittämään työhyvinvoinnin johtamistaan. Työhyvinvoinnin johtamisen oppimisverkoston nimellä kulkeneen työskentelyn tarkoituksena oli tukea mukana olevia työyhteisöjä huolehtimaan työhyvinvointivelvoitteistaan. Mukana oli kustakin seurakunnasta tai seurakuntayhtymästä 2–3 johtamisen, työhyvinvoinnin ja toiminnan tuloksellisuuden kehittämisestä kiinnostunutta työnantajan ja työntekijöiden edustajaa.

Tietoa, taitoa ja toimintaa

Työskentelyn aluksi arvioimme työyhteisöjemme työhyvinvoinnin tilaa. Se oli haastavaa, mutta samalla myös innostavaa, niin kuin koko työskentely. Tärkeintä siinä oli, että opimme kaikki ymmärtämään käytännössä sen, että työhyvinvoinnin johtamisessa vaikutusten aikaansaaminen ei ole pelkkä lopputulos. Kysymys on paljon enemmästä. Työpaikan yhteisestä prosessista, jossa tilanteen kartoittamisen kautta edetään yhteiseen pohdintaan siitä, miten asioiden tulisi olla, ja lopulta päätelmiin, mitä on tehtävä – ja myös toteutetaan se.

Verkostossa oli avoin ilmapiiri. Siellä saatiin ja annettiin tukea. Benchmarkattiin myös toisten toimintamalleja. Lisäksi syntyi vahva ymmärrys, että jokainen työyhteisö on kuitenkin oman onnensa tai tällä kertaa hyvinvointinsa ”seppä”.

Eteenpäin, sanoi mummo lumessa

Työhyvinvoinnin johtamisen oppimisverkosto on päättymässä, tiivistelmät ja muut raportit ovat vielä työn alla. Työhyvinvoinnin prosessit kuitenkin jatkuvat. Ne jatkuvat muun muassa siten, että osa oppimisverkostolaisista jatkaa yhteistyötä keskeisen oppimisverkostovastuullisen Kevan kanssa työhyvinvointikyselyyn liittyvässä pilotissa keväällä ja syksyllä 2018. Sen hedelmistä tulevat hyötymään muutkin työhyvinvointikyselyistä kiinnostuneet seurakunnat Kevan avatessa sähköiset työkalut laajemmin seurakuntien käyttöön.

Tiedoksi myös, että oppimisverkostossa mukana olleita työpaikkoja on rohkaistu kirjoittamaan kehittämisestään Kirkon työelämä 2020 –blogeja, joten perästä kuuluu tälläkin palstalla!


Oili Marttila
neuvottelupäällikkö, kirkon pääsopijaosapuolten työelämäryhmän puheenjohtaja
Kirkon työmarkkinalaitos

 


Työhyvinvoinnin johtamisen oppimisverkostoon osallistuivat: Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkkohallitus, Kokkolan seurakuntayhtymä, Kuopion seurakuntayhtymä, Lahden seurakuntayhtymä, Porin seurakuntayhtymä, Porvoon seurakuntayhtymä, Salon seurakunta ja Seinäjoen seurakunta.

Oppimisverkoston ohjausryhmän muodostivat: Satu Haapakoski ja Eeva-Liisa Nurmi Kevasta; Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskuksesta; Oili Marttila ja Heta Laurell Kirkon työmarkkinalaitoksesta; Arja Lusa Jukosta (kirkon pääsopijajärjestöjen edustaja), Terttu Malo Kirkon koulutuskeskuksesta. Mukana oli myös hiippakuntien ja seurakuntien edustajat.

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *