Työturvallisuutta ja hyviä käytäntöjä krematoriotyöhön

Krematorio on aika erityinen työpaikka, ja usein krematorionhoitaja on työnsä kanssa melko yksin. Työ on työtä siinä missä muukin työ, ja kuormitustekijät ovat toisaalta hyvinkin konkreettisia, turvallisuuteen ja työolohin liittyviä, mutta toisaalta ollaan hyvin äärimmäisten asioiden äärellä, kun ihmisten kokema suru ja menetys ovat lähes päivittäin läsnä.

Kirkon työelämä 2020 -ohjelma Kirteko on yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa koonnut seurakuntien krematoriotyön asiantuntijoiden verkoston, jonka tavoitteena on edistää krematorioiden työturvallisuutta.

Toukokuussa järjestettiin Malmin kirkolla verkoston neljäs työpaja, jossa pohdittiin 36 osallistujan voimin työssä jaksamisen kysymyksiä. Äänessä olivat niin asiantuntijat kuin itse työntekijätkin. Viimeinen, koko verkoston työskentelyn arviointityöpaja järjestetään marraskuussa Jyväskylässä.

Vertaistukea ja vilkasta keskustelua

Vaikka työpajoihin tullaan eri puolilta Suomea, haasteet ja ammatin erityispiirteet ovat yhteisiä. Aikaisemmissa työpajoissa on jo tultu tutuiksi, ja keskustelu porisi iloisesti heti aamukahvin äärellä.

Työturvallisuuden edistämisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen lisäksi tavoitteena onkin ollut työntekijöiden yhteishengen tukeminen ja oman verkoston luominen. Toiveena on, että jatkossa verkostoon osallistuneet voisivat kokoontua ja pitää yhteyttä omatoimisesti.

Toukokuisessa työpajassa mietittiin työn käytäntöjen ja turvallisuuden yhteneväisyyksiä ja eroja yhdessä ja ryhmissä: Miten vahvistaa ja tukea hyvää henkilökuntaa.

Päivän avasi asiantuntija Elina Ravantti Työturvallisuuskeskuksesta. Hän esitteli työpajatyöskentelyn vaiheet ja päivän ohjelman tavoitteineen. Terhokodissa työskentelevä Miia Salonen kertoi kuolevien hoitotyöstä ja työn erityisyydestä 27 vuoden kokemuksella. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen puolestaan puhui työn psykososiaalisesta kuormituksesta.

Yksin työskentely ja vuorovaikutuksen haasteet

Ryhmätöissä pohdittiin ratkaisuja sellaisiin työn tilainteisiin, joissa osallistujat tunnistavat kuormitusta. Käytännön konkretiaa ovat muun muassa työskentelyolosuhteiden puutteet ja parantamistoiveet.

Mietittiin myös, millaisilla keinoilla työn keskeytymistilanteita saataisiin hallintaan. Moni kokee myös ikävänä sen, että saattaa joutua hoitamaan uurnaluovutukseen työhaalarissa. Mahdollisuus ennakkovalmistautumiseen olisi tärkeää myös henkisesti, koska usein tilanteeseen liittyy paljon tunteita ja menetyksen kokemusta.

Työpajojen tärkeänä antina pidettiin yhteistä keskustelua työn tekemiseen liittyvistä asioista ja jokapäiväisestä esimiestyöstä. Yhdessä mietittiin myös konkreettisia keinoja. Jatkuvia keskeytyksiä voisi suitsia säätämällä uurnanluovutukseen kellonajat, lisäämällä ruuhka-aikoihin henkilökuntaa, soveltamalla työnkiertoa ja siirtämällä uurnanluovutukset vahtimestareiden hoidettavaksi. Yksintyöskentelyn ongelmia ja turvallisuusriskiä vähentäisi esimerkiksi työpari, videovalvonta tai skype-yhteys.

Tiedot talteen, hyvät käytännöt jakoon

Työn haasteiden ja myös hyvien käytäntöjen jakamiseen Kirkon työmarkkinalaitoksen asiantuntija Krista Mikkonen esitteli Teams-sovelluksen, joka voisi toimia verkoston yhteisenä ratkaisupankkina.

Ideana on tallentaa Teamsiin uunin ja muiden teknisten laitteiden huoltokirjat, joita myös päivitettäisiin säännöllisesti. Huoltokirjaan voisi myös koota vikoja ja niiden ratkaisuja. Kun tiedot olisivat myös muiden halukkaiden käytettävissä, toisten krematorioiden huoltokirjoista voi löytyä hyviä ratkaisuja omiin ongelmiin.

Vuoden viimeisessä työpajassa Jyväskylässä 19.11.2019 kokeillaan Teams-sovelluksen käyttöä yhdessä. Verkoston työn arvioinnissa arvioidaan tehtyä työtä, analysoidaan tulokset, arvioidaan toteutustapaa, tehdään päätös toteutustavasta ja vakiinnutetaan hyviä toimintatapoja. Toki myös juhlistetaan hankkeen päätöstä ja mietitään, miten tästä eteenpäin.

Virve Airola

Kirteko-logo

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *