Yli 5000 ideaa seurakuntien työn kehittämiseen

Hyvää johtajuutta, työn iloa ja yhteistä näkyä – siinä lääkkeet kirkon työelämän kehittämiseen Työelämä 2020 -aivoriiheen osallistuneiden mukaan. – Kuva: Aarne Ormio

Kirkko ja seurakuntien kehittämisideointi innostivat helmikuisessa Kirkon työelämä 2020-verkkoaivoriihessä. Kirkon ja seurakuntien johdon ja työntekijöiden pohdittavana oli kysymys, mitä pitäisi tehdä, jotta kirkko/seurakunta olisi hyvä ja tuloksellinen työpaikka vuoteen 2020 mennessä. Osallistujat myös priorisoivat, mitkä asiat ovat tärkeimpiä, ja perustelivat tärkeimpinä pitämiään vastauksia. Kehittämisideoita saatiin yli 5000. Riiheen osallistujia oli 3748, joten osa antoi useita vastauksia.

Johtaminen ja esimiestyö puhuttivat

Johtamisen ja esimiestyön merkitys puhututti osallistujia eniten. Se nousi myös tärkeimpänä pidettävien asioiden kärkeen. Johtamisella nähdään olevan selkeä yhteys työilmapiiriin, työhyvinvointiin, yhteistyön käytäntöihin ja uudistumiseen. Yhtä tärkeäksi nähtiin henkilöstön riittävä perehdytys esimerkiksi mentorointia hyödyntäen. Käytännössä johtamiskoulutuksia toivottiin edelleen lisää, ja sitä kautta esimiehille jämerämpää otetta ja vastuunkantoa ristiriitatilanteiden hoidossa ja työpaikan hyvinvoinnin kehittämisessä. Vaikka esimiehiltä odotetaan ihmisläheistä johtamista, ei yritysmaailmasta tuttua mittaamista ja suunnitelmallisuutta väheksytä. Työntekijöiden rooli ja työyhteisötaidot tulivat myös johtamisen yhteydessä huomioiduksi.

”Erityisesti kirkossa tarvitaan innovatiivista, dialogista johtamista. Eräs edellytys on riittävä ajan resurssointi johtamiseen. Hallinto ja johtaminen pyritään liian usein hoitamaan minimi resursseilla.”

Työn ilo ja luottamus tärkeää

Osallistujat olivat yksimielisiä työn ilon ja luottamuksen tärkeydestä. Työ kirkon parissa koetaan merkitykselliseksi ja työn iloa halutaan lisää työyhteisöihin ja ihmisten välisiin kohtaamisiin. Nopean puuttumisen ristiriitatilanteisiin, arvostuksen näyttämisen ja positiivisen palautteen niin johdolta kuin työkavereilta uskotaan tuovan iloa työpäiviin.

Uudistuminen ja yhteinen päämäärä kehittämiskohteita

Kehittämiskohteina nähtiin uudistuminen ja yhteisen päämäärän sisäistäminen. Organisaation toimintaan kaivattiin nopeutta ja notkeutta, samoin työnkuvat ja vastuut kaipaavat päivittämistä. Toivottiin myös enemmän jalkautumista ja seurakuntalaisten kuulemista, tapoja kehittää kirkkoa yhdessä heidän kanssaan.

”Olisi suuri tarve määrittää, mitä on 2020 – luvun seurakuntayhteys erilaisille seurakuntalaisille. Onko se kaikille sama, vai jokaiselle eri? Miten kuullaan seurakuntalaisen ääni ja annetaan hänelle mahdollisuus toimia tai olla toimimatta, eli mahdollistetaan monenlainen tapa olla seurakuntayhteydessä. Työntekijän roolin tulee haastaa monenlaiseen vuorovaikutukseen oman sisäpiirin ympärillä. Tämän tulee näkyä rekrytoinnissa, koulutuksessa ja työnjaossa. Innovatiivisuutta pitää palkita muullakin kuin lisääntyvällä työmäärällä. Erikoistuminen on elinehto.”

”Laajempia osaamispolkuja. Kirkolliset ammatit ovat juuttuneet ikäryhmäkategorioihin ja työmuotoihin. Tulevaisuudessa on toimittava väljemmillä agendoilla. Kelpoisuusehtoihin on saatava enemmän joustoa.”

Vähemmän puhuttuja aiheita olivat palkkaus ja työn kuormittavuus sekä työaikojen joustavuus. Nämä aiheet jakoivat myös voimakkaasti osallistujien mielipiteitä. Näkökulmien jakautuminen esimerkiksi työajattomuuden suhteen käy ilmi seuraavista kommenteista:

”Ei uuvuteta ihmisiä työajattomuudella. Voisiko hengellisen työn tekijöillä olla esim. kokonaistyöaikamallia?”

”Nyt on hyvä. Työajattomuus, sitoutuminen, itsenäisyys, näky, evankeliumi. Pysykää toimistotätit, tilastohirmut, organisoijat ja muut kukkahatut pois tieltä.”

Yhteinen kehittäminen jatkuu

Aivoriihen yli 5000 ideaa ja riiheen käytetyt tunnit, yhteensä noin 63700 tuntia eli 8495 täysmittaista työpäivää, viestivät kiinnostuksesta ja halusta kehittää kirkkoa yhdessä. Näin arvioi työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala, joka allekirjoitti aivoriihikutsun yhdessä piispa Tapio Luoman kanssa. Hän toivoo, että myös seurakunnissa mielletään aivoriihen ideoiden merkitys toimintaa kehitettäessä.

Ideat palautetaan niille seurakunnille, joista vastauksia tuli vähintään 40. Muille pyritään järjestämään mahdollisuus tarkastella hiippakuntakohtaisia tai koko kirkkoa koskevia tuloksia. Piekkala suosittelee, että ideoiden avulla työpaikoilla määritellään yhdessä 1-3 kehittämiskohdetta, aikataulutetaan kehittämistyö sekä seurataan ja arvioidaan sitä. Myös toimijat tulisi nimetä.

Kehittäjät koolle syksyllä

Kansallisen työelämä 2020-strategian mukaista on, että kehittäminen perustuu työpaikkojen omaan toimintaan. KiT haluaa kannustaa seurakuntia tällaiseen omiin lähtökohtiin perustuvaan kehittämiseen ja tarjoaa tueksi seurakuntien johtoa kokoavaa hr-verkostoa. Sen toiminta pyritään käynnistämään syksyllä järjestettävässä tapaamisessa. KiT kutsuu kehittämistä tukevaan yhteistyöhön myös kapituleja ja kirkon keskushallinnon toimijoita.

Aivoriihen tuloksia on esitelty toukokuussa kirkolliskokouksen yleis-, tulevaisuus- ja hallintovaliokunnille. Niitä on käsitelty myös hippakuntadekaanien kanssa ja erilaisissa kehittämistä ideoivissa palavereissa.

Kirkon työelämä 2020- aivoriihen tarkemmat tulokset Sakastin Työelämä-sivuilla.

oili-marttilaOili Marttila
neuvottelupäällikkö
Kirkon työmarkkinalaitos

JÄTÄ KOMMENTTI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *